[ 29 ]

OTOT JA PANOT

Matti Pajula

draamallisia väläyksiä
Nilsiän OP:n satavuotiselta taipaleelta

Henkilöt

Kalle, isäntä
Emäntä
Josias, isäntä
Abraham, isäntä
Kertoja
Pieni Poika
Lainananojia: Rietu, Panomies, Iloinen Leski, Iso isäntä, Aviomies ja Vaimo
Maatalouspiirin pomomies



1. Perustaminen

TUPA PALONURMESSA: PIRTINPÖYTÄ, PENKKEJÄ, KIIKKUSTUOLI.
Abraham istuu kiikkustuolissa, emäntä häärää.
KALLE (lukee lehteä)
Sano minun sanoneen niin siihen jiäp tämän kylän ossuuskassahölöpötykset...
niin ne jiäp niinkun jäivät Wriktin velijesten lentoonlähtöyritykset viime joulukuussa, uattele muutaman metrin pysyvät ilimassa.
EMÄNTÄ
Ou hupajamatta. Se kuule Josias Niemi onnii semmonen mies, että se kyllä ajjoo tahtonsa läpitte.
KALLE
Sekö muualta tullu voohake!
EMÄNTÄ
On niitä muitai. Wriktin velijeksiäkii olj kaks ja näiltä kyliltä kuule löytyy muitakii kassanhalluujii.
KALLE
Tämän kylän kassa ovat aina olleet Isot Isännät...
EMÄNTÄ
...jotka ahanehtiivat hirveitä korkoja ja kun lainoojat eivät pysty maksamaan vievät immeisten muat ihtelleen...
KALLE
Akka hilijoo! Immeinen ei ikinä lennä! Eikä kassaa tuu!
EMÄNTÄ
Suat nähhä niin immeinen lentää!
KALLE
Pätkän lentää ja sitte puttoo! Ha ha ha..!!
EMÄNTÄ
Ja kassa tulloo! Se on jo perustettu, kuhan Helssingissä hyväksyyvät.
KALLE
Helssinkiin lentää ja sinne puttoo!! Ha ha ha ha...!
NAURU KATKEAA, KUN PAIKALLE PEMAHTAVAT ISÄNNÄT JOSIAS JA ABRAHAM JOTKA ASETTUVAT SELIN YLEISÖÖN (JOTTA HEITÄ PAREMMIN VOIDAAN KÄYTTÄÄ MYÖS MUISSA MYÖHEMMISSÄ ROOLEISSA)
JOSIAS
Päivää talloon. Nyt se tuli!
KALLE
Niin mikkee tulj?
JOSIAS
Kassa Palonurmeen!
ABRAHAM
Ovat Rekisterivirastossa vahvistanneet!
EMÄNTÄ
Eläpäs unoha Kalle mitä minä sanoin.
JOSIAS
No mitä se emäntä sanoi?
KALLE
Eukko hömelö väittää jotta immeinen joskus vielä lentää.
EMÄNTÄ
Sinä elä kuule...
JOSIAS
Nyt ainakin Palonurmi lentää uuteen aikaan. Tämä päivä on suuri historiallinen päivä koko Nilsiälle!
ABRAHAM (Kallelle)
Maksapa Kalle pullo!
EMÄNTÄ
Mikkee pullo?
ABRAHAM
Viinapullo. Tämä Kalle lupas antoo pullon viinoo ja syyvä hatullisen paskoo jos kassa tullee.
EMÄNTÄ (sieppaa hatun Abrahamin päästä)
Tuossa on, syötkö ommoos vai viännänkö itte tortut.
KAIKKI Räjähtävät nauramaan, lopulta Kallekin.
JOSIAS
Sen tortunsyömisen saat Kalle anteeksi, mutta yhellä eholla.
KALLE
No mikkeepä tuo ois ehto?
ABRAHAM
Että ruppeet sinä kassanhoitajaksi.
KALLE
Ainahan minä oun sanonna jotta Nilsiä kassan tarvihtoo ja ensmäisenä tietennii Palonurmi...
EMÄNTÄ
Niin ainai! ...Sinähän et kuule...
KALLE
Sitä! vuan pikkisen eppäilin jotta mahtanoovatko Helssingissä hyväksyä ja että ällyyvätkö valita pätevätä hoitajata.
EMÄNTÄ
Niinpä hyvinnii! Herra Kassanjohtaja! Mutta mistäpä otat kassaasi rahat, omistasko meinoot immeisille lainata?
ABRAHAM
Ei tarvihe kenenkään omiaan panna. Pellervo-seurasta sanoivat jotta Kassojen sieltä piäpaikalta...
JOSIAS
Osuuskassojen Keskuslainarahastosta.
ABRAHAM
Niin justiinsa! Sieltä antaavat alakuun...
JOSIAS
Kun omia talletuksia ei vielä ole.
EMÄNTÄ
Vuan mihinpä rahat pannaan, jotta pyssyyvät visusti tallessa?
KALLE (ottaa esiin sikarilaatikon)
Sen oun jo valamiiksi miettinnä.TÄssä on taarpeeksi arvokas lipas Helssinginkii rahoille.
JOSIAS (lukee laatikon kyljestä)
"Romeo ja Julia", kyllä tähän kelpaa aluks laittaa.
ABRAHAM
Kommee on sikarluatikko, siinä kelepoo hienojen helssinginrahojenkii köllötellä.
KALLE
Eevät joova pitkään köllöttelemään, immeisillä on kova lainantarve.
EMÄNTÄ
Kunpa ei vain Helsingin herroilla ois jutkut mielessä ja käyttäis tyhymee kansoo hyväkseen..
ABRAHAM
Tämäpä onnii kansan ommoo hommoo eikä mittään herrain kotkotuksia!
JOSIAS
Oikein Abraham! Suomalainen talonpoika ei tässä lähre herrojen kelkhaan. Tämän osuustoiminta-aatteen juuret ovat kansassa itessään niinkuin Gebhard sanoo.
ABRAHAM
Niin sannoo Kephaartti!
JOSIAS
Pellervo-seura on perustettu talonpoojan etuja ajamhan osuustoiminnan avulla.
ABRAHAM
Niin on. Eikä sille voinu mittään Boprikohvikaan!
JOSIAS
Ei, vaikka yritti kuulemma tähänkin asiaan sekaantua.
ABRAHAM
Henki lähti!
KALLE
No siinä ainai tek sitte Saumannin poika hyvän työn kun kuvernöörin ampu, ei pie tulla Palonurmen asioihin sekkaantummaan!
JOSIAS
ABRAHAM
Niin ja onhan Nilsiässäkkii jo tämä ossuushomma oikiaksi tojistettu...
JOSIAS
Niinpä! Hyvin on lähteny pyörimään Nilsiän Osuusmeijeri...
ABRAHAM
Ja hyvin lähtee nyt pyörimään Palonurmen ossuuskassa, ei muuta ku ramppa kalakattammaan Kalle!
Josias ja Abraham poistuvat rivakasti.

2. Otot

SUORA JATKO EDELLISELLE.
Kassanhoitaja, emäntä, kertoja, mökinmies (tehdään kaksois- ja kolmoisrooleina, esim: Kalle = kassanhoitaja myöhemmissäkin kohtauksissa, Josias = kertoja pitkin matkaa jne.)
Kalle ja emäntä ryhtyvät touhukkaasti rakentamaan kassan 'konttoria' : Kalle sukii itsensa 'pankinjohtajaksi', tuodaan mustepullo ja -kynä, sikarilaatikkoa asetellaan pitkään ja hartaasti pöydän eri paikkoihin. Kalle ja emmäntä poistuvat. Kalle palaa myöhemmin kassanhoitajana (siis minkä tahansa nilsiäläisen tupakassan hoitajana) pöytänsä taakse.
HÄÄRÄILYN ETUALALLE TULEE KERTOJA. (=ÄSKEINEN JOSIAS, NYT ERI ASUSSA)
KERTOJA
Näin se lähti Palonurmessa. Ja tähän tapaan se lähti pian tämän jälkeen Siikajärvellä, Vuotjärvellä ja Sänkimäessä. Oltiin puolesta ja vastaan, oltiin epäileviä ja luottavaisia, niinkuin ihminen aina uuden edessä.
Siitä alkoi satavuotinen taival, tuhannet lainaamiset, otot ja panot.
Nyt lähdemme seuraamaan lainapyyntöjä ja -saanteja, ottoja panoja Nilsiän eri osuuskassoissa ja myöhemmin -pankeissa. Saatte itse arvata- rakkaat Katsojat - millä kassalla tai -pankissa ja minä ajankohtana mikin näistä seuraavista kohtauksista on tapahtunut.
Jossakin ne aikoinaan kuitenkin tapahtuivat - ihan oikeasti, kaikki seuraavat tilanteet ovat tosipohjaisia, ehkä hieman väritettyä totuutta mutta sittenkin elävätä elämätä Nilsiän osuuskassojen ja -pankkien taipaleelta.
Kassanhoitaja tulee ja istuutuu tärkeänä "pankinjohtajana" pöytänsä takana. Emäntä on poistunut.
Paikalle tulee mökinmies, arkana ja pelokkaana lakki kourassa.
MÖKINMIES
Tuota niin... Päivee.
KALLE
No mitteepä Rietu?
MÖKINMIES
Mitteepä sitä tämmönen... meikäläinen... Sitä minä vuan jotta se on nyt meijännii kylällä tuo sikkaarluatikko.
KASSANHOITAJA (ottaa laatikon)
Tässähän se. Sikkaariako sillä Rietulla tekköö miel?
MÖKINMIES
Elä semmosta ies huasta, kerran minä oun elämässäin sikkaarin nähäny, kun vallesmanni kirkolla tupruttelj. Se riitti minulle.
KASSANHOITAJA
Eipähän tuota sikkaareja tässä luatikossa oukkaan. Rahalainooko tarvihteisit?
MÖKINMIES
Leipee minä tarvihteisin. Syöntilainoo. Ei ou leivänmurusta talossa.
KASSANHOITAJA
Vuan kun syöntilainoo ei lupa antoo.
MÖKINMIES
Näläkäänkö pittee kuolla. Se on nyt ihan siittä kysymys, suat uskoo.
KASSANHOITAJA
Uskonhan minä. Mänepä hetkeks pihalle, myö tuumataan tätä sinun kohtoo.
MÖKINMIES MENEE. KERTOJA - NYT HALLINTOKUNNAN JÄSENEN ROOLISSA - ASTUU ESIIN.
KERTOJA
Minä tiiän jotta näläkään sen porukka kuoloo jos myö ei auteta. Annettava sille on.
KASSANHOITAJA
Vuan eikö se Rietu mahatane kuolla kohta muutennii.
KERTOJA
Kovin sairashan se on, mutta ei myö voija jättee omalle tunnollemmo, jos hään näläkään kuoloo.
KASSANHOITAJA
Ikinä Rietu ei maksamaan pysty. Se suattaa männä sitte meijän hallintokunnan jäsenten omasta pussista.
KERTOJA
Mänköön. Minä vastaan kyllä oman ossuutein.
KASSANHOITAJA
Mänköön. Eiköhän myö muuttii vastata. Mutta mitä pannaan lainan nimeks?
Pitteekö keksiä joku vaikka että ..."Tunkiontekkoon".
KERTOJA
Pua vuan reilusti jotta "Syöntilainoo", sittenpähän tieteevät, jotta omalle vastuulle otamma, kassantappioks ei ou tarkotus jättee, jos Rietusta ei maksajaks oo.
KASSANHOITAJA
Oikiassa oot. Pannaan vuan niin... Rietu! Tuuhan tänne!
MUSIIKKI (taustalle)
KERTOJA Siirtyy etualle, hänen puheensa taustalla Rietu tulee, saa myöntävän vastauksen, ilahtuu liikutuksiin asti, lankeaa polvilleen kumartelee ja ristii kätensä ja kassanhoitaja lukee rahat Rietun kouraan.
KERTOJA
Rietu sai syöntilainansa. Kaikki hallituksen isännät myöntyivät vastaamaan omillaan lainasta. Rietun ilo oli liikuttava... Eräs hallituksen jäsen sanoi ettei hän koskaan ollut tuntenut sellaista lainananmyöntämisen iloa kuin silloin, olkoon että taustalla olikin oma riski... Tai ehkäpä juuri siksi.
Mutta vain seuraavan kesän kesti Rietun ilo selvän leivän syöjänä, kun kesä kallistui syksyyn, Rietun voimat loppuivat, noutaja tuli ja Rietu poistui taivaan runsaitten ruokapöytien ääreen.
... Ja hallituksen isännät maksoivat Rietun maallisen syöntilainan omista pusseistaan. Mutta niin kertovat, ettei kukaan isännistä harmitellut menetystään, eräskin sanoi: "Saipaan Rietu kerrannii, ies läähtiissään, syyvä kyllikseen."

3. Tupakassa

SUORA JATKO EDELLISELLE.
Kassanhoitaja, emäntä, pikkupoika, kertoja
KERTOJA
Sitten katselemme tupakassan eli tuon sikarilaatikon käyttökelpoisuudesta perhetasolla. Nimittäin ennen kassakaappien hankintaa avoin sikarilaatikko saattoi toimia kätevänä pikalainakassana myös kassanhoitajan perheessä. (SIIRTY SYRJÄÄN)
Kassanhoitaja (tutkii laatikkoa, laskee rahoja)
Mitä mitä mitä! Tiällähän ei oo tarpeeks! Eikä ainuttakkaan lappuva näy! Vaimo! Eukko! heti tänne!
VAIMO (tulee)
Mikä hätänä?
KASSANHOITAJA
Tiältähän on otettu! Eikä oo pantu lappuva! Kuka on ottanna?!
VAIMO
No minä otin. En ou vuan ehtinnä panna tätä lappuva (OTTAA ESILIINAN TASKUSTA LAPUN, OJENTAA) ... Kun sinulla olj noita asiakkaita, valamiiks kuitennii jo kirijutin.
KASSANHOITAJA
No hyvä, minä jo säikähin, jotta on otettu luvatonta lainoo. Tämöstä ei sua ennee tapahtuva tai minä kiellän kassasta lainoomisen. Miten sinä saatoit unohtoo, kun lapsettii aina muistaavat laittaa lapun.
VAIMO
Enhän minä unohtanna, siinä on lappu silimiis alla.
KASSANHOITAJA (lukee)
"Poijalle hammasliäkärrahhoo" ... Noo onhan kuitennii oikiaan asiaan. Tuljko ne hampaat kuntoon?
VAIMO
No kun ei ensinnä meinanna tulloo, ei ollu ruvenna liäkär tekemään mittään vaikka poejalla särk hammasta.
KASSANHOITAJA
Mittee perhanaa! Poeka!
VAIMO (poika tulee)
Selitähän isälle ne hammasliäkärreissut.
PIKKUPOIKA
Kun minä menin ensmäisen kerran niin se liäkär kysy että onko sitä rahhoo, minä näätin, se sano jotta ei riitä. Minä sanon jotta on sitä kotona rahhoo kun isä on pankinjohtaja, niin se purskahti nauruun ja ajo ulos.
KASSANHOITAJA
Saakeli!
VAIMO
No oljhan se vähän rohkeesti sanottu, ethän sinä ou kun kassanhoitaja.
KASSANHOITAJA
Joo mutta rahhoo on takana enemmän kun kenelläkkään tällä kylällä!
VAIMO
Olj sitä poijallakkii sitte toisella liäkärreissulla, kerrohan isälle.
POIKA
Kun työ isä käskiä minun tuuva ne rahat sieltä kirkolta pankista...
VAIMO
Poekahan toi eilen kolome ja puoljmilijoonoo kirkolta kun sinä käskit, jotta suahaan maksoo kassasta ne immeisten puurahat...
POIKA
Niin minä olin pannunna ne rahat koulureppuun ja hammasta pakotti, sillon minä uattelin että nyt ainakii on rahhoo ja menin liäkäriin ja panin repun pöytään ja sanon, jotta riittääkö nyt rahat? Niin sano jotta riittää ja otti sen hampaaan...
VAIMO
Olj se kuulemma menny vähän kumman näköseks.
KASSANHOITAJA
Oljpa kumma kun ei soittanna polliisille. Kyllä sinä vähä rohkeen tempun teit.
POIKA
Minä selitin että isä on käskennä tuua kassan rahat.
KASSANHOITAJA
Hyvä, eikähän hätä lue lakia... Heh-heh... Ja oljpaa hyvä jotta liäkär näki että ollaan sitä jonniinlaisia pankinjohtajia kuitennii he-he-he.
VAIMO
Tässä ois saman tien se lainanmaksu.
KASSANHOITAJA
Hyvä. Mistee sinä nyt rahhoo sait?
VAIMO
Lapslisät tulj.
KERTOJA
Kertooko tämä holtittomasta kassanhoidosta ja leväperäisyydestä? Päinvastoin. Se kertoo rehellisyydestä ja luottamuksesta ja ajan terveestä hengestä... Pikkupoika saattoi huoletta kuljettaa kolmea ja puolta miljoonaa koulurepussaan osuuskassan rahoja ja perhe ottaa pikalainoja sananmukaisesti kipeimpään tarpeeseensa, ja kassat aina lopulta täsmäsivät.
Immeiset luottivat toisiinsa, rikollisuus oli jossain muualla - suuremmassa maailmassa - kaukana suomalaisesta maalaispitäjästä.

zzzzzz Tämä on näyte Matti Pajulan näytelmästä Otot ja panot zzzzzzzz

Matti Pajulan tuotantoa saat Amazon nettikirjakaupasta edullisesti kotiin toimitettuna.

Asko Korpela: 20121220 (20060202) o askokorpela@gmail.com o WebMaster