[ 17 ]

Matti Pajula

HUNAJAN PISARA

Näytelmä Paavo Ruotsalaisen ensimmäisistä kiusauksista

Henkilöt

Paavo Ruotsalainen talonpojan poika
Riitta Ollikainen talollisen tytär
Anna Ruotsalainen edellisten tytär 8v.
Högman seppä
Lustig pyöräntekijä
Savojärveläisiä:
Juhana Martikainen renkimies
Heikki Martikainen isäntä
Katariina Martikainen emäntä, ed. vaimo
Regina Martikaisten tytär
Heikki Heikinpoika Martikaisten poika
Antti Asikainen isäntä
Reetta Asikainen edell. tytär
Anna Tikkanen emäntä
Joosua Tikkanen isäntä
Lauri Roivainen renki
Pekka Ryhänen talollisen poika
Mirjami mökintyttö
Kaarina Martikaisen piika
Mataleena Tikkasen piika
Karoliina talontytär
Lauri Niskanen talonpoika (myöh. saarnaaja)
Sandels sotapäällikkö
1. suomalainen sotilas
2. suomalainen sotilas
Volkov venäläinen upseeri
1. Venäläinen sotilas
2. Venäläinen sotilas
3. Venäläinen sotilas
Lapsia



K 1 Aamu Martikaisessa

Martikaisen talon piha lapinlahden Savojärven kylässä v.1796.
Heinäkuinen aamu. Piika Kaarina tulee vauhdilla aitasta. Hänen perässään Regina Martikainen.
KAARINA
Regina! Ala joutua nyt. Äitis ihan itki. Miten sinä uskalsit.
REGINA (tulee aitasta)
Minä en Telppäs-niitylle enää mene, sanokoon äiti mitä tahtoo.
KATARIINA (tulee talosta)
Ja sinähän menet! Se on isäsi käsky. Heinätöissä tarvitaan nyt kaikki.
REGINA
Siellä kävi se Lustiiki, se ihmisiä höynäyttää. Ne on siellä ihan sekaisin, yöt veisaavat ja höpelehtivät. Ei siellä nukkuakaan saa.
KATARIINA
Sinä älä Lustista pahaa sanaa sano, hän on Herran asialla.
REGINA
Millähän lienee.
KATARIINA
Voi hyvä Jumala sinun kanssasi... (itkee) Että tuommonen suru piti minulle sinusta tuleman...(Regina menee lohduttamaan)
KAARINA
Enkö minä voisi mennä Reginan sijasta emäntä?
REGINA
Minä menen, älä itke äiti, sinun vuoksesi minä menen. Sinua Kaarina tarvitaan täällä.
Aitasta tulee Riitta Ollikainen.
KATARIINA
Riitta Ollikainen! Sinäkö täällä?
RIITTA (kättelee emäntää)
Minä se olen, hyvää huomenta emäntä.
REGINA
Riitta oli meillä yötä.
KATARIINA
Varpaisjärveltä saakka Ollikkalaan yöksi?
RIITTA
Minulla on niin ikävä tänne Lapinlahdelle, en ole kotiutunut Varpaisjärvelle.
REGINA
Meillä on niin paljon puhuttavaa, me olemme Riitan kanssa parhaat ystävät.
KATARIINA
Ja aitassa kikatitte koko yön, lienettekö lainkaan nukutuksi saaneet.
REGINA
Riitalla on lemmenhuolia.
RIITTA
Regina! Et saa...
REGINA
Sillä on yksi Paav...
RIITTA
Regina! Nyt lopeta!
KATARIINA
No no tytöt. Nyt on aika lähteä töille. Eineelle ensin. Kaarina tupaan...(menee Kaarinan kanssa)
REGINA
Me tulemme... (kahden jäätyään Riitalle:)
Lähde Telppäs niitylle minun kanssani.
RIITTA
En minä uskalla, on mentävä kotiin, äiti suuttuu.
REGINA
Entäs jos se sun Paavosi tulee sittenkin perässäsi tänne.
RIITTA
Se hullu voi vaikka tullakin.
REGINA
Joko olet antanut suuta sille?
RIITTA
Kaikkea sinä. En sanaa ole sen kanssa vaihtanut.
REGINA
Et sanaa vaihtanut. Mistä sitten tiedät, että se sinusta tykkää?
RIITTA
Se katsoo sillai, se aina meidän nurkissa kuuhaa, asiaa tikusta tekee, minua se luuraa, minä tunnen sen... kyllähän sinä tiedät, sen tuntee..
REGINA
Kyllähän minä tiedän, ja minä tiedän senkin, että sinä, Riitta Ollikainen, tykkäät siitä Paavo Ruotsalaisesta.
RIITA
Mistä sinä sen tiedät?
REGINA
Minä kuuntelin sinun puheitasi koko yön, sinun sydämesi on kallellaan siihen poikaan sanotpa itse mitä tahdot.
RIITTA
Eikä ole.
REGINA
Onpas.
RIITTA
Eikä ole!
REGINA
Onpas! Onpas onpas... (Lähtee juoksemaan Riitan takaa-ajamana, Riitta saa kiinni, pitää Reginaa vyötäisiltä)
RIITTA
Sinä senkin... (tytöt nauravat, halaavat. Riitta vakavoituu) Sinä luet minua kuin kirjaa... Mutta kun se Paavo on niin kummallinen.
REGINA
Miten niin?
RIITTA
Kukaan muu siitä ei pidä, kaikki sitä halveksivat ja nauravat.
REGINA
Miksi?
RIITTA
Se on niin levoton. Puhuu ihmisen pahuudesta, utelee uskosta, saa ihmiset hämilleen, karkailee kotoa, isänsä sitä pieksää... (näkee äkkiä etäällä jotain)... Hyvä Jumala... Näenkö minä näkyjä... Tuolla hän on!
REGINA (katsoo Riitan osoittamaan suuntaan)
Joku siellä on... varmaan joku muu...
RIITTA
Paavo se on. Hän tulee tänne... hyvä Jumala... minä lähden.
REGINA (estää Riittaa lähtemästä)
Eikä se ole Paavo, se on Lustiiki.
RIITTA
Kuka Lusti... ?
REGINA
Pyöräntekijä, se muutti Olikkalaan teidän lähtönne jälkeen. Minä vihaan sitä miestä, se ihmisiä villitsee, se on pannut koko kylän ihan sekaisin.
RIITTA
Miten niin?
REGINA
Kaikki sen ympärille kokoontuvat, veisata hoilottavat... aattele Mataleenakin, ja Mirjami, voitko kuvitella.
RIITTA
Meidän parhaat ystävät..!
REGINA
Ihan sekaisin kumpikin, tuo mies on ne villinnyt.
RIITTA
Mistä se tuli?
REGINA
Jostain Torniosta kai.

K 2 Ihmeenkokeneet tulevat

(suora jatko edelliselle)
LUSTIG (tulee)
Herran rauhaa taloon. Huomenta Regina.
REGINA
LUSTIG
Sinä et minulle vastaa Regina.
REGINA
...
LUSTIG
Perkele sinua villitsee tyttö. Vielä minä sinut talutan meidän Herramme luokse.
REGINA
Minuahan Te ette Lusti taluttele.
LUSTIG
Kuka on tämä toinen neito?
RIITTA
Riitta Ollikainen olen, Varpaisjärveltä.
LUSTIG
Joko sinä olet päässyt Jeesuksen Kristuksen armosta osalliseksi?
RIITTA
En minä voi tietää...
LUSTIG
Silloin sinä et ole. Kun ihminen Jeesuksen veren kautta on päässyt armosta osall...
REGINA
Jättäkää Lusti tämä tyttö rauhaan. Riitta, meidän on mentävä eineelle.
LUSTIG
Sinä et Regina tiedä mitä sinä teet.
REGINA
Minä tiedän että me menemme nyt eineelle ja sitten minä menen haravoimaan Telppäänniitylle.
LUSTIG
Vieläkö ne ovat siellä töissä?
REGINA
Ovat...
Samassa paikalle juoksee vasemmalta Mataleena. (Tikkasen piika)
MATALEENA (hengästyneenä, nostaa kätensä)
Jeesus Kristus, Jumalan poika, Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda meitä oi Kristus, Jumalan ainoa Poika meidän Herramme, armahda meitä, meidän Herramme, Meidän Herramme...
LUSTIG
Jatka nainen, anna sen tapahtua, anna Hengen puhua, henki on sinussa, Jeesus, Jeesus, Jeesus Kristus, Kristus, Kristus...
MATALEENA
... Ann tuta veres voima, ann tuta veres voima pois poista hätä pois...
REGINA
Mataleena! Lopeta, lopeta! (ravistaa tyttöä) Mataleena!
LUSTIG
Älä koske, anna tapahtua; se on Herran tahto... älä puutu!
REGINA (työntää Lustin pois, ravistaa tyttöä)
Lopeta!
MATALEENA ("palaa maailmaan")
Regina... (vaipuu Reginan syliin)
REGINA
Rakas ystävä. Lepää siinä. Mitä on tapahtunut, kerro.
MATALEENA
Ihme... ihme on tapahtunut...
LUSTIG
Jatka, kerro!
MATALEENA
Kaikki he vaipuivat maahan, ihan kaikki...
REGINA
Kutka vaipuivat?
Katariina ja Kaarina rientävät paikalle.
MATALEENA
Heinäväki vaipui...
KATARIINA
Mitä, Hyvä Jumala, mitä on tapahtunut, Telppäs niitylläkö?
LUSTIG
Kerro, puhu nainen!
MATALEENA
Kaikki me vaivuimme, yhen äkin, ihan kaikki... kävi humaus, tuuli hulmahti, heinät lensivät, kaikki heinät lensivät ylös, silmät sokaistuivat, kirkas valo... Henki laskeutui meidän päällemme... Tuli hiljaista... Kuului vain nyyhkytystä... Herra Herra Herra ann veres voimaa tuta, armo armo armo mun osaksein ann veres voimaa veres voimaa...
REGINA (ravistaa tyttöä)
Mataleena! Tule, älä mene pois...
LUSTIG
Älä koske häneen!
MATALEENA (herää)
Regina, siinähän sinä...
REGINA
Mitä sitten tapahtui?
MATALEENA
Makasimme siinä... kaikki makasivat maahan lyötyinä, mutta hyvä olo... Hyvä meillä oli olla, ei koskaan niin hyvä, ei koskaan...
LUSTIG
Se on Herrasta, Herrasta se tuli, Henki lankesi päällenne, minä tiesin että se tulee...
REGINA
Mitä sitten tapahtui?
MATALEENA
Sitten se alkoi, ensimmäisenä Juhana Martikainen, hän nousi ja alkoi puhua, koskaan hän ei ole sillä tavalla puhunut... sitten moni muu, naiset varsinkin, kielillä he alkoivat puhua, vieraita kieliä he haastoivat... Ja sitten taas äkkiä valo tuli tuuli humahti ja heinät lensivät ylös, taas me olimme maassa... Ja Juhana puhui, me makasimme ja kuuntelimme...
LUSTIG
Mitä hän puhui, saiko siitä selvän?
MATALEENA
Koskaan ei Juhana-raasu ole niin selvään puhunut... ylistäkää Herraa, herätkää kaikki jotka ratsastatte valkeilla aaseilla... Niin hän sanoi ja paljon muuta.
LUSTIG
Herran Henki se on, Herran Henki on laskeutunut päällenne, tämä on totisesti suuri päivä!
KATARIINA
Missä muut nyt ovat?
MATALEENA
He tulevat, juoksin edeltä. Ihan pian he ovat täällä... nyt he jo veisaavat...
Etäältä alkaa kuulua veisuuta.
HEINÄVÄKI
Koska valaissee kointähtönen Mua köyhää kerjääjää?
Koska päättyy matka yöllinen, On yhä hämärää?
Luon taivahalle yhtenään Mä katseen kaipaavan.
Valoa vaikk' en näekään, Sen tiedän loistava.
Koska vakuudeksi armosta Jo valo koittanee?
Koska päässee sydän vaivasta Ja usko kasvanee?
Ah, pääsisinpä näkemään Tuon suuren autuuden.
Vaan vaikk' en vielä nähnytkään, Saa kerran nähdä sen. (SV 90)
Heinäväki tulee veisaten ja kantaen Juhana Martikaista (26v.). Mukana: Heikki Martikainen, Heikki Heikinpoika, Antti Asikainen, Reetta Asikainen (ed. tytär), Anna Tikkanen, Joosua Tikkanen, Mirjami (mökintyttö) ja Karoliina.
MATALEENA
Siinä he tulevat!
Katariina juoksee miehensä Heikki Martikasen syliin, muutkin menevät vastaan. Saapujilla on ihmeellinen loiste silmissään, he ovat jotenkin ylivirittyneessä tilassa.
LUSTIG (virren loputtua)
Kiitetty, ylistetty olkoon Herra, nyt aina ja iankaikkisesti!
JUHANA (hänet lasketaan maahan seisomaan)
Mun himoin viina, jota join ja makeaks hoin, ja join ja join (alkaa kaatua, miehet ottavat vastaan)... oon nähnyt kirkkahat mun Jumalani kasvot, mä niiden eteen jouduin... Kaatukaa päälleni vuoret, peittäkää syntini... Ovat silmäni kuumat veriset, ovat korvani punaiset, oon katsonut Herraa kasvoihin, oon kuullut sanans jylinän... Jo saapuu porteille Herran kansa. Meidän auttajamme on Herra, hän luonut on taivaan ja maan... Kiitetty kiitetty kiitetty... (vaipuu horroksiin, sopertaa, mutta sanoista ei saa selvää)...
LUSTIG
Kiitetty olkoon Herra! Vapahtajan nimeen teitä, mä pyydän syntisraukat, mun kanssain polvistukaa (polvistuu, muut mukana)... Herra, kaikkia meitä eksyneitä väkevästi herätä väkevästi herätä!...
MIRJAMI ja MATALEENA (kaatuvat maahan)
Ooo herätkää, oo herätkää...
MIRJAMI
Te hitaat herätkää!
MATALEENA
Oo valvokaa, te hitaat valvokaa!
MIRJAMI
Pois kuoleman teiltä, pois kuoleman teiltä!
LUSTIG
Jeesus, nyt sielumme huokaa, tuo meille ruokaa, sä ikeesi anna, sä meitä kanna, meit herätä armoas halajamaan. Pysy luonamme Henki. Aameen. (Aloittaa laulun; SV 57a,5. Muut yhtyvät)
"Liikuta sydämet sanasi kautta,
Herätä armoas halajamaan!
Synti ja sydämen turmelus auta
Tuntemahan sekä tunnustamaan!
Herättyämme sydämestämme
Taivuta sanaasi rakastamaan.
Kansa ikään kuin herää lievästä horrosksenomaisesta tilasta. Juhanaa nostetaan ylös, samoin kaatuneet tytöt.
KATARIINA (Heikki Martikaiselle)
Mitä tapahtui, kerro?!
HEIKKI MARTIKAINEN
Olimme töissä, naiset haravoivat, miehet niittivät... yhtäkkiä vain kävi humaus, me kaikki kaaduimme maahan, tuuli leuhahti, heinät lensivät. Tuli hiljaisuus ja Juhana alkoi puhua.
REGINA
Saman kerrot kuin Mataleena.
MATALEENA
Niin se kaikki tapahtui.
MUUT (niityltä tulleet)
Niin se kävi... näin tapahtui... Se on totta... Kaikki me kaaduimme...
LUSTIG
Mitä sinä Juhana puhuit.
JUHANA
En minä tiedä... en se minä ollut... Minä en ymmärrä...
OLAVI TIKKANEN
Kuin pappi se puhui.
ANNA TIKKANEN
Paremmin kuin pappi.
AINO TIKKANEN
Niin, suoraan Pyhästä Raamatusta Juhana puhui.
JOOSUA TIKKANEN
Mutta ensin puhui sekavasti, kuin venäjää olisi puhunut.
HEIKKI HEIKINPOIKA
Ei se venäjää ollut.
JOOSUA
Kielillä kuitenkin.
LUSTIG
Nyt me emme saa sammuttaa Henkeä! Me emme saa nyt väheksyä profetoimisen lahjaa, jonka Herra on lähettänyt keskuuteemme!
Herra on valinnut Savojärven kylän. Me olemme valitut, Herra on ilmestynyt, uusi aika on alkanut. Meidän on kokonnuttava kiittämään Herraa. Missä voimme aloittaa?
HEIKKI MARTIKAINEN
Tulkaa meille heti kun olette heinänne tehneet.
KAIKKI (SV 135;1)
Soikoon ilovirtemme
Taivaaseen et kuuluu se
Herrallemme joka on
Tähtemm'mennyt kuolohon!
Tee niin meissä työtäsi,
Että kukin liikkuisi,
Joutuis etees lankeemaan,
Hoosianna huutamaan!
Väki poistuu eri suuntiin virren aikana. Regina ja Riitta jäävät pihalle.

zzzzzz Tämä on näyte Matti Pajulan näytelmästä Hunajan pisara zzzzzzzz

Matti Pajulan tuotantoa saat Amazon nettikirjakaupasta edullisesti kotiin toimitettuna.

Asko Korpela: 20121220 (20060202) o askokorpela@gmail.com o WebMaster