ÿþ<!doctype html public "-//w3c//dtd html 4.0 transitional//en"> <html> <head> <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=windows-1251"> <meta name="Author" content="Asko Korpela 20080227"> <meta name="GENERATOR" content="Mozilla/4.51 [fi] (WinNT; U) [Netscape]"> <title>Waltari ja Lurjus</title> </head> <body text="#000000" bgcolor="#FF8080" link="#0000EE" vlink="#551A8B" alink="#FF0000"> <center><table BORDER=1 CELLSPACING=0 CELLPADDING=8 WIDTH="65%" BGCOLOR="#FFCC99" > <tr VALIGN=TOP> <td COLSPAN="2"> <h1>Mika Waltari: Rakas Lurjus </h1> (Nilsiän Harrastajateatterin esite) </td> </tr> <tr VALIGN=TOP> <td> 20090314 </td> <td> <h3>Waltarista ja Lurjuksesta...</h3> Boheemi akateemikko Mika Toimi Waltari (19.9.1908 - 26.8.1979) oli sekä suomalaisesta että maailmanlaajuisesta vinkkelistä katsoen ainutlaatuisen tuottelias sekä ennen muuta tasokas kirjailija, jonka terävästä kynästä sekä ilmiömäisistä taidoista jäivät jälkipolville todisteiksi lukemattomat romaanit, novellit, runot, sadut, kuunnelmat, elokuvakäsikirjoitukset sekä montaa muuta eri genreä edustavat tekstit. <p>Paitsi tuotteliaisuus, nostavat Waltarin merkitystä myös monipuolisuus sekä kyky kirjoittaa erinomaisen hyvin aikaa kestäviä tekstejä. Niin pääteos Sinuhe kuin monet muutkin paksuudeltaan tiiliskiven ja kylpyhuonelaatan välimaastossa liikkuvat kirjat ovat juurtuneet yleissivistyksen olennaiseksi osaksi jo lukuisien sukupolvien kohdalla. Samalla tavalla ovat iskevyytensä säilyttäneet myös useimmat Waltarin näyttämöä tai valkokangasta varten tekemät tekstit. <p>Jälkimmäisistä voidaan nostaa esimerkeiksi ennen muuta Kouvolan ja Helsingin välisellä junamatkalla pääpiirteensä saanut Kulkurin valssi sekä Matti Kassilan käsissä ikivihreiksi klassikkoleffoiksi nousseet Komisario Palmut, ensimmäisinä mainituista puolestaan muun muassa julma komedia Gabriel, tule takaisin sekä komediafarssi Rakas lurjus - eli näytelmä, jota olet mitä ilmeisimmin saapunut katsomaan, kun kerta tätä tekstiä luet. <p>Rakas lurjus sai ensi-iltansa 1950-luvun alkuvuosina. Sysäyksen tekstin teolle antoi leukava teatterilegenda Edvin Laine, joka soitti akateemikko Waltarille pyytääkseen tältä sopivaa kiertuenäytelmää itselleen, Jopi Rinteelle ja Ansa Ikoselle. <p>Kirjailijan ihmetellessä miehityksen vähyyttä ja pyytäessä varovaisesti lupaa edes neljännen roolihahmon luomiseen, kielsi Laine sen painokkaasti, mutta kieltämättä melko vankoin perustein: <br>- Me teemme sen kiertueen Jopin Fiatilla, eikä sen kyytiin mahdu kuin kolme ihmistä. Ansakin joutuu istumaan takakontissa jo nyt! <br>Waltari myöntyi ehtoihin, mutta soitti kumminkin parin päivän kuluttua Laineelle ja tiedusteli, mahtuisiko Rinteen auton kyytiin puhelin. <br>- Kyllä se sinne mahtuu, lupasi Laine. <br>Ja kuten kohta näkyy, näyttelee puhelin Rakkaassa lurjuksessa melkoisen merkittävää roolia. <p>Kolmen tähtinäyttelijän tekemän kiertueen jälkeen Laine ohjasi Lurjuksen Kansallisteatteriin, jossa se meni täysille katsomoille noin 80 kertaa. Vuonna 1955 näytelmän ohjasi valkokankaalle - tai oikeammin taltioi valmiin teatteriesityksen - SF:n legendaarinen isäntämies, maisteri T.J Särkkä, ja näihin päiviin tultaessa Lurjusta on esitetty lukuisissa teattereissa eri puolilla Suomea. Kuten Waltarin tekstit yleensäkin, on se sietänyt vuosien vaihtumista yllättävän hyvin, ja ehkä salaisuus siihen löytyy kirjailijan omasta Lurjuksen ensi-illan jälkeisestä luonnehdinnasta: - Minähän olen tainnut tehdä aika tuhman näytelmän. <p>Kaikelle mahdolliselle räähkyydelle kovettunutta nykykatsojaa Waltarin tuhmuus tuskin suu-remmin järkyttää, mutta näytelmän komiikka sen sijaan toimii kuin salama yhä tänäkin päivänä. Vaan tottahan tekstistä löytyy se toinen puolikin; vaikka aika onkin jauhanut ihmisestä päällisin puolin kaikelle neutraalin möykyn, löytyvät nahan alta edelleen rakkauden, pelon, katkeruuden, yksinäisyyden ja ennakkoluulo! suuden kaltaiset perustunteet. <p>Ja mikä tärkeintä, kun kaikkien niiden kanssa on päästy sinuiksi, jää jäljelle luonteenpiirteistä kenties kaunein eli suvaitsevaisuus. Onko sillä nyt lopulta väliä, onko ihminen mies, nainen vai molemmat, saatikka kummastako sukupuolesta itse kukin sattuu tykkäämään... tai voihan sitä tykätä vaikka molemmista. Sosiaaliturvatunnus kun pysyy kuitenkin samana. Arvoisa katsoja, tervetuloa teatteriin ja ennen muuta: naattikee! <h3>Outi Herranen</h3> (s. 1984) on alakouluikäisenä teatteriuransa aloittanut Nilsiässä työskentelevä luokanopettaja. Erinomaisen näyttelijänvaiston sekä tunneherkkyyden omaava Outi kaivaa tarvittaessa itsessään esiin niin temperamentikkaan kuin myös sensuellimmankin puolen, ja aivan erikseen on mainittava neidinhersyvä, aseistariisuva nauru. <p>Ensi kertaa Outi nousi näyttämölle Adalmiinan helmen nimiroolissa, jossa hän tulkitsi kruununsa hukkaavan pikkuprinsessan raivokohtauksen niin suurella antaumuksella, että säikähdystään saivat nieleskellä sekä katsojat että myös toiset näyttelijät. Myöhemmin roolilistaa ovat kartuttaneet muun muassa kaksi Maiju Kassilan komediaa, opiskeluaikojen roolit Joensuun Ylioppilasteatterissa, Täydelliset häät-farssi sekä Markku Pölösen Onnen maa-tangomusikaali, jossa Outi pääsi käyttämään myös apeita laulunlahjojaan. <p>Rakkaassa lurjuksessa Outi esittää Kaino Lahja Itkosta, jolle kaikki keinot ovat sallittuja niin rakkaudessa kuin asunnonhankinnassakin. Asunnonhankinnasta kahden sukupuolen loukussa pinnistelevä Kaino Lahja selviää paremmin, mutta rakkaudessa käy... niin. Kuinka, sen päättä-köön katsoja. <h3>Kari Summanen</h3> (s. 1957) on palonurmelainen kyläkauppias ja pitkän linjan harrastajanäyttelijä, jonka vapaa-aika on täyttynyt vuosien saatossa monenlaisista kulttuuririennoista. Keski-ikäistymisestä huolimatta Summanen on onnistunut säilyttämään paitsi vilpittömyytensä ja avoimuutensa, myös vaatimattomuutensa, vaikka miehen rooliluetteloon mahtuukin lukuisia rooleja niin teatterilavalla kuin osin myös valkokankaalla sekä televisiossa. <p>Karin ansiolistalle mahtuu roppakaupalla vaativia päärooleja aina Simpauttajasta ja Kätkäläisestä nilsiäläisiin suurmiehiin - kuten Ukko-Paavoon ja Punka-Heikkiin - mutta alkusysäyksen mies sai teatteriuralleen monen muun nilsiäläisen tavoin Matti Pajulan 80-luvun puolivälissä ohjaamasta ja käsikirjoittamasta Kalajoen käräjät -näytelmästä. Erityismainintana kerrottakoon, että Summanen on myös tenorisaksofonisti. <p>Rakkaassa lurjuksessa Kari esittää vanha poika Abel Siimestä, joka ei luultavasti ole päässyt nuuhkaisemaan naisen tuoksua syntymänsä jälkeen. Vaan annapas olla; kun Abel lopulta pääsee vetäisemään siitä herkusta vainua oikein toden teolla, heittävät tunteet häränpyllyä pahemman kerran, ja sydänalaan nousee muutakin kuin lämmintä vettä. <h3>Antti Heikkinen</h3> <p>(s.1985) on nilsiäläinen toimittaja ja vapaa kirjoittaja, joka oppi käyttämään kuta kuinkin yhtä aikaa sekä tekstiä että ääntä. Antti ui rooliin kuin rooliin niin kuin kala veteen, olipa kyseessä sitten hurmuri tai hanttapuli, ja kun hän aukaisee suunsa - kuten melko usein käy - saattaa ulos tuleva ääni kuulua Tarja Haloselle, Martti Ahtisaarelle tai melkeinpä kenelle tahansa. Niinpä myös stand up- ja laulukeikat sekä juontotyöt ovat työllistäneet miestä teatteriharrastuksen ohessa. Antin rooliluettelo on kirjava, sillä siihen mahtuu niin Oskari-nimistä ruunaa, punapäällikkö-Moosesta kuin myös Julius Ceasaria. Toden teolla Heikkinen pääsi käymään läpi tunne-elämän koko kirjon viime kesäisessä Onnen maa -musikaalissa, jossa rankkaa roolityötä ei armahtanut edes säiden herra - sade nimittäin pieksi näyttelijää kuin vierasta sikaa lähes tulkoon joka esityksessä. <p>Heikkisen Rakkaan lurjuksen roolihahmo, insinööri ja luutnantti evp. Jussi Siimes, selvisi sodasta nahkansa puolesta pienin naarmuin, mutta henkiset arvet ovat syviä sekä viiltäviä  ah, niin ihanan viiltäviä. Ja kun ne viimein alkavat parantua, tuntuu napakka avokämmenlyöntikin yhtä suurenmoiselta kuin reipas potku palleaan.  <h2>1952</h2> <p> 6.2. Elisabeth II nousi Iso-Britannian hallitsijaksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen. <br>14.2. Oslon talviolympialaiset alkavat. <br><b>20.2. Ylioppilas Kaino Lahja Itkonen muuttaa arkistonhoitaja Abel Siimeksen sekä insi-nööri Jussi Siimeksen alivuokralaiseksi Helsingin Tunturikadulle.</b> <br>26.2. Winston Churchill kertoi Iso-Britannian omistavan atomipommin. <br>10.3. Kenraali Fulgencio Balista kaappasi vallan Kuubassa. <br><b>15.3. Abel ja Jussi Siimes toteavat marjapuuron jähmettyneen.</b> <br>17.3. Suomen ensimmäinen Sokos-tavara talo avattiin Helsingissä. <br>1.4. Josif Stalin myönsi yhdysvaltalaisille lehtimiehille haastattelun, jossa generalissimus totesi "kommunismin ja kapitalismin voivan elää keskenään rauhanomaisesti". <br><b>3.4. Kaino Lahja Itkonen saa viimeisen tentin suoritettua. Tunturikadulla riisutaan naamiot.</b> <br>28.4. Japani sai itsenäisyyden. <br>29.6. Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi. <br>19.7.-3.8. Helsingissä järjestetään kesäolympialaiset. Sylvi Sainio voittaa kultaa melonnasta ja Emil Zatopek kolme kultaa juoksu lajeista. <br>30.8. Viimeinen Suomen sotakorvausjuna ohittaa Vainikkalan raja-aseman. <br>11.12. Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyy hoitamaan presidentin virkaa J.K Paasikiven sairastut-tua ylirasituksen vuoksi. (Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin pääministeri Koivisto ryhtyi hoitamaan presi-dentin virkaa Kekkosen sairastuttua... Ja futuristisesti todettakoon, että siitä reilut kolmisen-kymmentä vuotta myöhemmin pääministeri Aleksanteri rupesi hoitamaan presidentin virkaa Saulin sairastuttua. Hehehe.) <br><b>31.12. Tunturikadulle soitetaan Naistenklinikalta. Vitoset saivat myöhemmin nimet Carl, Gustaf, Emil, Sylvi ja Armi.</b> <font size=-2> <p>KIITOKSET KAIKILLE YHTEISTYÖKUMPPANEILLE JA AIVAN ERITYISET ERITYISKIITOKSET ERITYISESTI SEURAAVILLE: LEENA KUIKKANIEMI (KUISKAAJA), ANNEMARI SAVOLAINEN (MASKEERAUSKONSULTOINTI), VENLA PARVIAINEN (PUHELIN), LIISA TOIVANEN (KATTOKRUUNU), MAIJA PARVIAINEN (MAMMAN MALLI), MIRJA KORHONEN (JULISTE), PAULI KOPONEN (UKULIN LIIVI), JUSSI RISSANEN (JUSSIN PUKU), EILA KAIKKONEN (AJANMUKAISET KALUSTEET), TOPI PAANANEN (MARSKI), SINIKAN KUKKAKAUPPA, (ANOPINKIELET) PETRI SUMMANEN/SYVÄRIN KUVA (TEEMALAULUN TAUSTAT JA TAULUT), JUKKA SAVOLAINEN/SUOMEN RAVINTOLATAITO (SOHVAT JA NOJATUOLI), SOILI LESKINEN/OPTIKKO LESKINEN (UKULIN KLASIT), SARI PITKÄNEN/SALON SARIANNE (JUSSIN HIUSKONSULTOINT1), MATTI HARTIKAINEN/ NILSIÄN VUOKRATALOT (OVET), NILSIÄN KAUPUNGIN KULTTUURITOIMI (JULISTEIDEN KOPIOINTI) SEKÄ RISTO IKÄHEIMO (SEINÄHULLU, ELI MIES JOKA RAKENSI IHAN HULLUNA SEINIÄ). </font> </td> </tr> <tr VALIGN=TOP> <td COLSPAN="2"> <center> <p>Asko Korpela 20090314 (20090314) o <a href="http://www.askokorpela.fi/">Ajk kotisivu</a> o <a href="http://askokorpela.fi/">zzz</a> o <a href="mailto:askokorpela@Gmail.com">WebMaster</a> </center> </p> </td> </tr> </table> </body> </html>