Kekseliästä kirmailua Mäntyrannassa

"Sinä päivänä, josta tässä on kyse, kohtasi onni yhtä miestä ja kaksi onnettomuutta kolmea miestä." Näin toteaa Siilinjärven Teatterin kesän 2008 näytelmän Aatamin puvussa ja vähän Eevankin kertojahahmo näytelmän pyörähdettyä käyntiin. Ja niin tapahtuu: sarja surkeita sattumuksia ajaa autiolle saarelle kolme miestä, joista yhdellä on kiire töihin ja joista kaksi on tykkänään ilman vaatteita. Mitä sitten tapahtuu, sen Jorma Kairimon teatterisovitus katsojille kertoo.

Siilinjärven Teatterin käsittelyynsä valitsema teatterisovitus Agapetuksen klassikosta ei ole helppo, saati perinteinen. Tekstin toteuttaminen vaatii aimo annoksen ennakkoluulottomuutta ja kekseliäisyyttä, ja näitä ominaisuuksia tekijätiimiltä on onneksi löytynyt riittämiin. Ohjaaja Anita Sundberg rakentaa näytelmästä rohkeasti teatterileikin, jossa realismin rajat tehokkaasti rikotaan. Yksityiskohdista ei sovi liikoja etukäteen paljastaa, jotta yllätyksen maku säilyy.

Elintärkeä osa sovitusta on kertojan hahmo, jonka henkiin herättää kuopiolainen Verna Paakkinen. Hetkittäin kertoja on perinteinen, tapahtumia yläpuolelta seuraava hahmo, hetkittäin satiirinen kommentoija ja hetkittäin juttuseuralainen yksinäisille aataminpukuisille juoksentelijoille. Apulainen, Arttu Rautiainen, on kertojan hiljainen tehostaja, joka tyylilajille uskollisesti kikkaillen järjestää kesäteatterille niin sadepilvet pisaroineen kuin nyrkkeilyottelunkin.

Näyttelijäntyö on kohdillaan ja roolivalinnat osuvia. Erityisen herkullista työtä tekevät aataminpukuista parivaljakkoa, proviisori Aarne Himasta ja luutnantti Paavo Kehkosta, näyttelevät Visa Sarinko ja Esa Pekkarinen. Yhteinen sävel ohjaajan kanssa on löytynyt. Myös mäntyrantalaisittain uusi kasvo Muusa Kaukorinne yllättää positiivisesti nimismiehen Alli-tyttären roolissa: ilmeet, eleet ja reaktiot ovat kohdillaan, eivät lyö yli eivätkä jää liian vaisuiksi. Siilinjärven Teatterin uusi tulokkaita ovat myös kiireisenä asemapäällikkönä nähtävä Eero Luostarinen sekä Kalle Vikströmin roolin tekevä Aleksi Hakkarainen. Väliajan jälkeen kuvioihin astuvat myös yli-innokas konstaapeli Lehtinen (Juha-Pekka Tuhkanen) sekä roistojen ja kipakan kotiapulaisensa Liinan (Hanna Kaitamäki) välillä tasapainoileva nimismies (Juhani Heiskanen).

Valitulle tyylille ollaan uskollisia niin lavastusta kuin musiikkivalintojakin myöten. Valinta pelkistää lavastus lähes äärimmäisyyksiin kummeksuttaa, mutta toisaalta on hyvin perusteltu ratkaisu: runsaasti tapahtumapaikkoja sisältävässä näytelmässä kuvaava pistelavastus saattaisi toimia jopa rajoitteena katsojan mielikuvitukselle. Hulvattomat musiikkivalinnat puolestaan tukevat muutenkin ei-perinteistä tapaa rakentaa kesäteatterinäytelmä.

Siilinjärven Teatteria voi sikäli onnitella näytelmävalinnasta, että vaikka kappale onkin kevyt, on se kuitenkin kaukana siitä kaikkein tyypillisimmästä kesäteatterien puskafarssiskaalasta. Toki peruselementit löytyvät – ollaan alasti ja nautitaan miestä väkevämpää – mutta vastapainona löytyy myös jotain omaperäistä ja mieleen jäävää. Rakenne ja kekseliäs toteutus takaavat, että elementtejä, joille nauraa, löytyy moneen makuun.

Janne Puustinen

Lähetä kysymyksiä ja palautetta!

Kirjoita tähän kysymys tai palautteelle otsikko

Kirjoita palaute tähän

Kirjoita tähän nimesi

..ja tähän sähköpostiosoitteesi

Sähköpostin saa Asko Korpela 


Asko Korpela 20080504 (20080504) o Ajk kotisivu o Teatteripäiväkirja 2007-08 o WebMaster