Szívecskéim 

288 Szívecskéim, Gems Pam - Buda Stage színház 20020925
Tässä toinen saman tasoinen, tekemällä tehty. Tässä ei varsinaisena jippona ollut sekaannukset, vaikka omalta osaltani niitäkin ilman muuta riitti. Jopa niin paljon, etten oikein juonesta päässyt perille, jos sellaista nyt tässäkään oli. Tässäkin on kysymys asunnosta. Neljä hyvin erinäköistä, mutta kuitenkin kaunista nuorta naista asuu eräänlaisessa kommuunissa, muita henkilöitä ei näytelmässä nähdä. Yksi kirjoittajan ideoista on aivan ilmeisesti ollutkin laittaa neljä melkein joka suhteessa erilaista asumaan yhdessä ja kehittää siitä sitten jonkin makuinen soppa. Ei kyllä yltänyt tämän Unkarissa vietetyn viikon aikana nautitun kahden gulyasleves eli gulashikeiton tasolle. Yksi hyvin pitkä ja hoikka tyttö sai yhteiseen kännykkään jatkuvasti viestejä ulkopuolelta, taisi olla jopa monelta maailman kantilta, lentokentiltä ymmärtääkseni. Ne aiheuttivat suurta huolestumista. Joku ehkä oli jonkinlaisessa vaarassa, vaikka en pystynytkään selvittämään, millaisessa. Tämä tyttö taisi olla se esitteessä luvattu anorektikko, ainakin oli pituuteensa nähden hoikin. Eikä tainnut esityksen aikana syödä, vai maisteliko sittenkin jotakin muutakin kuin punaista juomaa ja tupakkaa. Toinen oli kahden lapsen äiti, vaikka lapsia ei näytettykään. Ihmetyttää vähän asumismuoto. Hän tuli ja meni sovinnaisesti pukeutuneena pahvisalkku kainalossa. Päättelin opettajaksi, esitteessä mainitaan kuvaamataiteen ammattilaiseksi. Kolmas oli todellinen kotikissa, kääntäjä ammatiltaan, harjoitti ammattiaan kotona niinkuin varmaan kaikki sen ammatin harjoittajat. Ainakin alkuun hän oli hyvin väritön hyypiö, miten sitten menikään jatkossa? Sitten oli vielä maailman vanhimman ammatin harjoittaja. Hän oli kaikkein kilteimmän näköinen, esiintyi tosin työasuaan vaihtaessaan aika vähissä vaatteissa tai sitten turkissa, joita hänellä oli useita. 
 
Itt a második mesterkélt darab. Itt a mag nem volt a zürzavar, habár nekem ez is volt termeszetesen. Ilyen mértéken, hogy nem jól értettem az intrikát, ha olyan úgy itt volt. Itt is a szó van a lakásból. Negy nagyon különleges, de szép lányok laknak egy fajta kommúnban, második emberek nem voltak. Egy író eleme nyilvánvalóan volt, hogy állít negy majdnem minden arányban különös ember össze és arról asztán valami levést fûzni. Nem ért két gulyasleves színére, amit ettem most egy hét alatt Magyarországban. Egy hosszú es sovány lány egés idõ alatt a saját kézitelefonba üzeneteket külsejébõl kapta, minden világrészbõl - repülõtérrõl, ha jól értettem. Ezek a üzenetek nagy gondokokot okosztak. Valaki talán nagy veszélyben volt, hacsak nem tudtam érteni, milyen fajta veszélyben. Ez a lány talán volt ez, akiról füzetben elõadott anorektikusnak, volt hosszú a saját soványsággal összehasonlított. Talán nem evett az elõadás közben, vagy kósztolta valamit, mást mint píros italt és tabakot. A második hölgy két gyermek mamája volt, hacsak a gyermekeket is nem mutattak. Egy kicsit csodáltom a lakási formájat. Õ gyert és ment hagyományosan öltözöttve, egy kartonpapír tászkával a hóna alatt. Én önt a tanítást ítéltem, a mûszorlapon képzelési mûveles volt. A harmadik egy igaz házimacska volt, a forduló foglalkozasról. Minden esetben kezdõttõl nagyon fénytelen alak volt, mi volt asztán a folytatásban? Asztán még egy lány, aki a legrégiebb foglalkozast ûzett. Ö a legderékabb volt, a saját munkaöltözest választva kevésen öltözött volt vagy asztán a bundán öltözve volt, amit néhanyt birtokolt. 
 
 
Ihan tuntuu kuin tässä olisi ollut vielä viideskin tyttö: sellainen, joka aluksi joogaa opetteli ja vaikutti jonkinlaiselta rumalta ankanpoikaselta, epäilen, että todellisuudessa on pikajuoksija tai pituushyppääjä tai jotakin muuta vastaavaa. Oli siinä treenattua pohjetta ja reittä. Ihan ei jalka pään yli taipunut, mutta ei paljon puuttunutkaan. Mutta hän taisikin olla se kääntäjä, niin että tyttöjen luku sittenkin jää neljään. Välillä esittivät jotakin ideologiaakin, oikein paperista lukien yleisölle sanansa suuntasivat: Karl Marx taidettiin nimeltä mainita. Mutta ei siitäkään sitten sen enempää, samoin kuin ei ainakaan minun ymmärrykseni mukaan naisasiastakaan. Anorektikko oli alusta loppuun hyvin hermostunut, opettaja hermostui puolivälissä ja hermostuneisuus aina vain kasvoi kunnes lopuksi päräytti itsemurhan. Motiivit eivät käyneet selville. Rauhallisin ja tasapainoisin oli ammatinharjoittaja, joka ilmoittikin huolehtivansa nelikon taloudellisesta toimeentulosta. Muuten toimeentulo olisikin jäänyt arvoitukseksi, sillä joutilaan makeata, joskin köyhän sisältöistä elämää vain tuntuivat päivästä päivään viettävän. Kaikkia vuorollaan taidettiin sydänkäpyseksi nimittää. Siitä näytelmän nimi, joka on monikkomuotoinen. 
 
Nekem úgy tetszik, hogy egy ötödik lány is volt: ilyen, aki yogat tanúlta és egy fajta 'csúnya kacsa fiókaja' volt, gondolom, hogy valójában gyorsfutó vagy távolugró vagy valaki felelõs. Volt gyakorolt lábikra és comb. Csaknem a láb a fõ fölött ért, de nem is nagyon hiányott. De ö biztosan volt ez a fordító, úgy, hogy a lányak számja mégis négy volt. Olykor-olykor elõadtak valami elemet, papírrol olvasva nézõtérre a szavak címezve: Marx Károlyt neveztek. De asztán nem ezt folytattak, nem is a nõi dologról, ha én igazan értettem. Az anorekciás kezdettõl végre nagyon izgatott volt, a tanító közepén idegeskedött, és az idegesség mindig növett, amíg végül öngyilkosságot tett. Az okok nem voltak világosak. A legnyugott és legegyensulyos volt az iparûzõ, aki is jelentette, hogy ö felelt a negy gazdájaért. Másképpen a gazdája titkos maradni volna, bár olyan tétlen es édes, de szegényen töltött életet napról napra folytattak. Mindenkit a során 'Szívecskemnak' nevettek. Arról a darab címja.
 
 
Sitten oli näytelmässä vielä yksi asia, joka jäi kovasti askarruttamaan nuorten kauniiden naisten ollessa kysymyksessä. Kaikki polttivat tupakkaa. Savuke röyhysi koko ajan jonkun suussa. Siitä ei puhuttu, mutta se kulki välillä suusta suuhun, välillä vedettiin henkeen ja sitten puhallettiin, renkaita ei sentään osattu tehdä. Lähempänä loppua ylenmääräinen tupakointi meni siihen, että kaikilla neljällä savusi yhtaikaa. Sitten se loppui kokonaan. Viimeisen viiden minuutin aikana ei kukaan polttanut. Tästä en voinut tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin että tämän näytelmän, ehkä tämän teatterin, takana on tupakkateollisuus ja vahvasti. Niin oli tarkkaan harkitun piilomainonnan maku koko hommassa. Ihan tuli formulat mieleen. Mutta mielestäni tässä ammuttiin yli ja nuorten kauniiden naisten yletön tupakointi kääntyi varmaan monen muunkin katsojan mielessä inhoksi. - Olisipa mukava tietää, mikä on totuus tässä asiassa! Aztán a színdarabjában egy úgy volt, amirõl sokkal gondoltam, mert fiatal és szép nõk voltak. Mindenki cigarettázott. A cigaretta füstölt egész idõn alatt valaki száján. Errõl nem beszégett, de vándorolt szájról szájra, közben a füstöt lélegzettek és utána elfujtak, karikákat nem tudtak tenni. A vége közelebb a rengetek cigarettaz arra került, hogy minden negy egyszerûen cigarettaztak. Az utolsó öt perc alatt senki sem cigarettázott. Errõl a dologról nem tudtam mást követkéztetni, de azt, hogy ez a színdarab mögött, talán ez a színház mögött a tabakos ipar van, és erõsen is. Olyan pontosan gondolott hamis reklámlás ízlet értettem az egész dologban. Formulakot említettem. De ezen az eseten túl lõttek és fiatal szép nõk mértéktelen cigarettázja talán sok emberek ésején a saját címja ellen, utálatra fordult. Érdekel volnék eze az ugyben az egész igazságot tudni!

Asko Korpela 20021107 (20021107) o o AJK kotisivu