Taiteesta-19991022

Lähde: Kansallisteatterin 'Taide' ohjelmalehti, toim. Pirjo Manninen ja Arto af Hällström

Merkityksellisinä pidettäviin aistiperäisiin elämyksiin tähtäävä luova toiminta ja sen tulokset.

Suomen kielen perussanakirja

Vuonna 1842 Wolmar Styrbjörn Kilpinen muodosti sanan "taitaa" pohjalta sanan "taide', samaan tapaan kuin hän oli muodostanut sanan tiede sanasta tietää. Sanalla taide viitataan samaan käsitteeseen kuin puhuttaessa kaunotaidosta (engiannin fine arts, saksan schöne Kunst, ranskan beaux art). Tämän käsitteen sisällöstä on kuitenkin jatkuvasti kiistelty.

Taiteen käsitteen historia voitaisiin tiivistää seuraavasti:

1. Antiikin aikana oli taidetta mutta ei ollut mitään sanaa sitä varten.
2. Taiteen käsite kiteytyi 1600- ja 1700-luvuilla sen pohjalta, että erilaisia taitoja vertailtiin keskenään ja ajateltiin, että nimenomaan pyrkimys kauneuteen yhdistää sellaisia aloja kuin taulujen maalaamista, laulujen säveltämistä, runojen kirjoittamista ja palatsien rakentamista.
3. Sen jälkeen on esitetty muita taiteen määritelmiä ja asetettu kyseenalaiseksi, että taiteelle olisi leimallista pyrkimys esteettiseen arvoon.

Jyri Vuorinen: Estetiikan klassikoita, SKS 1993

ANTIIKKI

Hän joka luo elämää.

Muinaisten egyptiläisten määritelmä taiteilijasta.

Elämä lyhyt, taito pitkä, tilaisuus pakeneva, kokeilu vaarallinen, arvostelu vaikea.

Hippokrates (460-370 eKr), kreikkalainen lääketieteen isä

.... se joka ilman runottarien virittämää hulluutta tulee runon porteille, kuvitellen että pelkkä taito riittää tekemään hänestä runoilijan, epäonnistuu ja hulluuden riivaamat runoilijat jättävät järjissään olevat varjoonsa.

Platon (429-347 eKr), kreikkalainen filosofi

Ne jotka katselevat kuvia, nauttivat siitä, että huomaavat katsellessaan oppivansa ja keksivänsä jotakin: tuo esittää sitä ja sitä. jos ei ole sattunut näkemään kohdetta aikaisemmin, ei nautintoa aiheuta jäljittely, vaan työn suoritus, värit tai jokin muu sellainen seikka.

Aristoteles (384-322 eKr). kreikkalainen filosofi

Runo on kuin maalaus: toinen viehättää enemmän, jos seisot lähempänä, toinen jos seisot kauempana. Toinen kaipaa hämärää valaistusta, toinen esiintyy edukseen päivänvalossa pelkäämättä arvostelijan tutkivaa katsetta; toinen miellyttää kerran, toinen yhä uudelleen - kymmenenkin kertaa.

Horatius (65-8 eKr), roomalainen runoilija

 

KESKIAIKA

"Maalaus on syntynyt kolmesta syystä: ensiksi koska se on lukutaidottoman kirjallisuutta, toiseksi talon koristamiseksi ja kolmanneksi muistuttamaan niistä, jotka ovat eläneet aiemmin."

Honorius Autunilainen (1100-luku), ranskalainen taiteilija

RENESSANSSI

"Ennen muuta (maalarin) tulee yrittää saada osat sopimaan yhteen toistensa kanssa. Tämä saavutetaan, kun lukumäärän, tehtävän, lajin, värin ym suhteen kaikki sulautuu yhdeksi kauneudeksi."

Leone Battista Alberti (1404-1472), italialainen taideteoreetikko

1700-

…taiteen kutsumuksena on totuuden paljastaminen aistittavana taiteellisena muotona...

Friedrich Hegel (1770-1831), saksalainen filosofi

Kun totuus asettuu teokseen, se ilmenee. Tämä ilmeneminen totuuden olemisella teoksessa ja teoksena, on kauneutta.

Martin Heidegger (1899-1978), saksalainen filosofi

Mielikuvitus löytää enemmän todellisuutta Siitä mikä kätkeytyy, kuin siitä mikä on näkyvillä.

Gaston Bachelard (1884-1962), ranskalainen filosofi

Taide ei toista näkyvää; pikemmin se tekee näkyväksi.

Paul Klee (1865-1940), sveitsiläinen taidemaalari

Harras haluni on oppia maalaamaan sellaisia virheellisyyksiä, sellaisia todellisuudesta poikkeamisia, sellaisia todellisuuden muunnoksia ja mukaelmia, että niistä tulisi - ehkä valheita, jos niin tahdotaan sanoa - mutta... todempia kuin kirjaimellinen totuus.

Vincent van Gogh (1853-1890), alankomaalainen taidemaalari

Taide on valhetta, joka saa meidät oivaltamaan totuuden.

Pablo Picasso (1881-1973), espanjalainen taidetnaalari

Meillä on taide, jotta totuus ei meitä tuhoaisi.

Friedrich Nietsche.(1844-1900), saksalainenfilosofi

(Taideteos) on olennaisesti kysymys, puhuttelu toiselle, joka tuntee rinnassaan vastakaikua, kutsu mielelle ja hengelle.

Friedrich Hegel (1770-1831), saksalainen filosofi

Jokainen taideteos on aikansa lapsi, usein se on tunteittemme äiti.

Wassily Kandinsky (1866-1944), venäläinen taiteilija

"( ... ) kun jossakin tilanteessa hilpeän maalauksen näkeminen vain syventää melankoliaani muistuttamalla minua siitä, mitä vailla olen, silloinkin voi silti havaita sen hilpeyden, ja itse asiassa juuri tämä havainto tekee minut surulliseksi.

Monroe Curtis Beardsley (1915-1985), ametikkalainen filosofi

... täydellinen vapaus on annettava jokaiselle taitelijaksi pyrkivälle, jonka mieli kurottuu kohti Kauneutta ja Hyvyyttä.

Henri Rousseau (1844-1910), ranskalainen taidemaalari

Taide on Jumalan ja taiteilijan yhteistyötä: mitä vähemmän taitelija tekee, sen parempi.

André Gide (1869-1951), ranskalainen kirjailija

Tyhjyys ei tuota mitään. On oltava suuri runoilija saadakseen sen soimaan.

Paul Valéry (1871-1945). ranskalainen kirjailija

Maalaustaiteessa on vain yksi arvokas asia, se mitä ei voi selittää.

Cieorges Braque (1882-1963), ranskalainen taidemaalari

Taulua täytyy aina hieman tärvellä, ennen kuin se on valmis.

Eugéne Delacroix (1798-1863), ranskalainen taidemaalari

Taidehan on leikkiä. Tosin vakavaa leikkiä.

Caspar David Friedrich (1774-1840), saksalainen taidemaalari

Taide kulkee edellä - ja vartijat perässä.

Stanislaw Jerzy Lec (1909-1966), puolalainen satiirikko  

Se taide, joka ei hymyile, se ei ole taivahaista.

Eino l,eino (1878-1926), suomalainen runoilija

Vain elämä on taiteessa kuolematonta. Taide on elämää. Hedelmällinen taide: mielikuvitukselle tilaa!

Johannes Linnankoski (1869-1913), suomalainen kirjailija

Taide on suuri iankaikkinen metsä, jossa puita on niin harvassa ja niin taajassa kuin tahtoo. Kuu, aurinko ja kaikenlaiset kiiltävät tähdet nousevat ja laskevat tahdon mukaan, ja kun tulet korpijärven rannalle, niin se on pohjaton, jos tahtoo, ja erinomaiset, mehevät ulpukat ja ihanat punakarvaiset vesilinnut uivat mustassa vedessä. jos tahtoo, niin päivä nousee järven toisessa päässä rotkovuoren takaa ja kultaisen auringon säteet kimmeltävät ikihonkain välissä hämähäkin siimojen lävitse. jos miellyttää, niin saavat linnut ruveta soittamaan piccolofloittikonserttiaan ja vuoren takaa säestävät haltiat uruilla.

Akseli Gallen-Kallela(1865-19-31), suomalainen taidemaalari

Mitä vanhenunaksi tulen, sitä vaikeampi minun on puhua taiteesta. Sen äärettömyys käy yhä valtavammaksi, se on ikuinen arvoitus.

Jean Sibelius (1865-1957), suomalainen säveltäjä

Taiteella on vain yksi sääntö; se kuuluu: Katso! Sen suuruus on siinä, että se on tosi; sen pienuus siinä, ettei se voi antaa silmiä.

J.L. Runeberg (1804-?877), suomalainen runoilija


ARVOSTA JA ARVIOINNISTA

Kauniiden kohteiden arvosteluun sellaisenaan vaaditaan makua; sen sijaan taiteeseen, ts. sellaisten kohteitten tuottamiseen vaaditaan neroutta.

Immanuel Kant (1724-1804), saksalainen filosofi

Kuka tahansa typerys kykenee maalaamaan taulun, mutta sen myymiseen tarvitaan viisasta miestä.

Samuel Butler (1835-1902), englantilainen kirjailija

Vain huutokaupanpitäjän tulisi ihailla kaikkia taidesuuntia.

Oscar Wilde (1856-1900), englantilainen kirjailija

Kaikki on kaunista, kun vaan silmä tottuu.

Suomalainen sananlasku

Yhden kaunis ei ole kaikkien kaunis.

Suomalainen sananlasku

Kauneus on katsojan silmässä.

Margaret Hungerford (1857-1897), irlantilainen kirjailija


Valkoisesta väristä

Lähemmin kuvattaessa on valkoinen, jota usein pidetään ei-värinä, kuin sellaisen maailman symboli, josta kaikki värit materiaalisina ominaisuuksina ja aineksina ovat kadonneet. Tämä maailma on niin korkealla meidän yläpuolellamme, ettemme voi kuulla sieltä mitään sointia. Sieltä tulee suuri vaikenemisen, joka materiaalisesta esitettynä näyttää meistä ylipääsemättömältä, loputtomiin jatkuvalta kylmältä muurilta. Sen tähden vaikuttaa myös valkoinen sieluumme suurena vaikenemisena, joka on meille absoluuttista. Se soi sisäisesti kuin ei sointi, joka vastaa melkoisesti joitakin taukoja musiikissa, niitä taukoja, jotka vain ajallisesti keskeyttävät osan tai sisällön kehittelyn olematta kehityksen lopullinen päätös. Se on vaitioloa, joka ei ole kuollutta vaan on täynnä mahdollisuuksia. valkoinen soi kuin vaikenemisen, joka voidaan yhtäkkiä ymmärtää. Se on ei-mikääm, joka on nuorekas tai vielä tarkemmin ei-mikään. joka on olemassa ennen alkua, ennen syntymää. Niin soi ehkä maa jääkauden valkoisina aikoina.

Wassily Kandinsky, Taiteen henkisestä sisällöstä, suom. Marjut Kumela

Kääntäessämme katseen voimakkaasti valaisevaa valkoista pintaa kohden häikäistymme, emmekä voi hetkeen erottaa kohtuullisesti valaisevia esineitä.

Goethen värioppi I osa

ko Korpela 19991023 (19991023) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu