Subject: Navigointi
Date: Sat, 20 Jan 2001 22:57:20 +0200
From: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi>
To: Tuhti Matti
<matti.tuhti@boyden.fi>
Vesa Nuolioja <vesanuo@postimies.planet.fi>
... kiehtoo edelleen mieltäni. Edelleen kuvittelen saavanui aikaan
kiehtovan sivun (sivuston), jolta selviää navigoinnin idea, siis
'Miten löydän sinut?' tai ainakin vastaus kysymykseen 'Missä
minä olen?' tai 'Missä sinä olet?'.
Filosofian esseen kirjoittamisen aloittamista vältellen lueskelin
divarista viime viikolla käsiini sattunutta kirjaa Wittgensteinista.
Lukemistani häiritsi ajatuksen kulku harhapolulle, kun mietin, miten
kytken 'huomaamattanne' juuri teidät kaksi, Matti ja Vesa, tähän
prosessiin. Sen verran kuitenkin lukemaani seurasin, että hätkähdin,
kun tekstissä esitettiin: Ajatellaan, että päiväntasaajaa
pitkin on maapallon ympäri pingoitettu naru. Sitten sitä narua
pidennetään metrillä (1 m). Kysymys kuuluu:
-
Kuinka korkealle naru joutuu maan pinnasta, jos se joka kohdasta nostetaan
yhtä korkealle?
Tämä nyt ei taida navigointiin liittyä, mutta seuraava liittyy
ja onkin mielestäni erittäin sopiva (tai ainakin yksi mahdollinen)
lähtökohta mainitsemalleni sivulle. Matille vastauksen täytyy
olla ilman muuta selvä, tai sen selvittäminen ainakin selvää
pässinlihaa, mutta onko maakrapu Vesa tullut ajatelleeksi?
-
Kuinka pitkän matkan auringon ja maan keskipisteitä yhdistävä
jana (sinänsä kuminauhaan verrattava) kulkee sekunnissa maan
pinnalla?
Tässä minua kiehtoo:
-
että tähän perustuu sekstantin käyttö ja koko
navigointi.
-
että vasta 63 vuotiaana olen tähän kysymykseen törmännyt
ja tuntuu, että se on kuitenkin ihan keskeisimpiä yleissivistykseen
kuuluvia kysymyksiä.
Laskin hätäisesti vastauksen, kun Sallan Okko-poika
eilen näki mummin nauhalaskimen tämän pöydälle
levitettyjen veroilmoituspapereiden joukossa. Ei ollut ennen nähnyt
ja pelästyi, kun hän pani siihen jonkun kertolaskun (hän
laskee päässä yhdestä kolmi- tai nelinumeroisten yhteenlaskua
ja kaksinumeroisten vähennyslaskua ja taskulaskimella kaksi- ja kolminumeroisten
kertolaskua) ja kone rupesi säksättämään ja kirjoitti
paperille tuloksen, jonka poika heti totesi oikeaksi (verrattuna näytössä
näkyvään). Sitten hän innostui tähän ihmeelliseen
laitteeseen niin, ettei antanut vaarille mahdollisuutta laskea saman tien
mieleen juolahtanutta 'auringonvaelluslaskua'. Kun pojan mielenkiinto sitten
suuntautui taas legoihin, pääsin kiireesti laskemaan. Vastaus
on lompakossa. Mahtaako olla oikea? Te ette varmaankaan kehtaa olla vastaamatta,
laskematta, ehkä tiedätte suoralta kädeltä? Minulle
koko idea selvisi Vesalle lähettämääni kirjaa noin
puoleen väliin lukiessani.
Kiitokseksi ja 'palkkioksi' vaivasta laitan tähän yhden linkin
asiaan, joka toi minulle mielenrauhan (ehkä virheellisesti, mutta
toi kuitenkin) maapallon ylikansoittumista kohtaan tunnettuun huoleen.
Vähän samanlainen juttu kuin päiväntasaajalle pingoitettu
naru.
Mahtuisivatko kaikki
kiinalaiset Inarin järven jäälle?
Olisikohan pakko aloittaa se filosofian essee?
--
* Asko Korpela
* email: Asko.Korpela@kolumbus.fi
* homep: http://www.hkkk.fi/~korpela
* phone: +358-9-483860
* GSM +358-50-523 8697 |