Samba levisi läntiseen maailmaan heti toisen maailmansodan jälkeen.
Brasilialaistähtönen Carmen Miranda ja "Tico Tico" amerikkalaisessa
elokuvassa on minun muistissani ensimmäinen kosketus tuohon sen aikaiseen
muotitanssiin. Monet muotitanssit jyräsivät silloin yli
mannerten, kun kansa vapautui riemuitsemaan sotavuosien jälkeen. Meilläkin
tanssittiin kuubalaisperäistä congaa rautatientorilla rauhaa
juhlittaessa.
Ensimmäinen suomeksi levytetty samba lienee ollut Henry Theelin laulama "Maria de Bahia" vuodelta 1948 ja jo vuonna 1949 T.J. Särkkä (joka aina osasi haistaa raha-apajat) tuotti elokuvan Rion yö, jossa Assi Nortia aivan Carmen Mirandan tapaan tarjoili eksoottista tunnelmaa laulaen: "Sua raka-ka-ka-ka-kastan iku-ku-ku-kuisesti... " tai jotain sinnepäin Harry Bergströmin sävelin. Vuotta myöhemmin, eli 1950, voi katsoa samban todella juurtuneen tänne karuun Pohjolaan, kun Georg Malmstån päästi Kalle Tappisen irrottelemaan Tamara-nimisen kaunottaren kanssa. Jorin levytyksen jälkeen tämä "Kohtalokas samba" sitten siirtyi hänen Eugen-veljensä repertoireen ja tuli hänen esittämänään koko Suomen kansalle tutuksi. Myöhemmin vielä Vesku Loirikin on riemastuttanut meitä omalla hurjalta tulkinnallaan. Samba-karnevaalit Riossa lienevät käynnistyneet myös sodan jälkeen. Vähitellen niistä on tullut suuri vuotuinen tapahtuma, joka jalkapallon ohella on tärkein kansaa yhdistävä ilmiö sokeritopan kaupungissa, jonne köyhää väkeä siirtyy jatkuvasti paremman elämän toivossa. Kuusikymmentäluvulla sambasta kehittyi Riossa jazzin myötävaikutuksella
myös pehmeämpi tyylilaji, bossanova, joka on jäänyt
pysyvästi kevyen musiikin rikasteeksi. Sen brasilialaisia kehittäjiä
olivat sisarukset Joao ja Astrud Gilberto sekä säveltäjä-pianisti
Juan Carlos Jobim. mutta sen menestykseen vaikuttivat ratkaisevasti myös
amerikkalaiset jazz-solistit, kuten Stan Gets. Meilläkin bossanovaa
on levytetty. tunnetuimpana solistina Laila Kinnunen. Sekä karnevaalisamba,
että bossanova on unohtumattomalla tavalla ikuistettuna Renoiren elokuvassa
Orfeu Negro, Musta Orfeus.
|
Asko Korpela 20000208 (20000208) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu