Jaakko Salo: Samba 

Samba levisi läntiseen maailmaan heti toisen maailmansodan jälkeen.  Brasilialaistähtönen Carmen Miranda ja "Tico Tico" amerikkalaisessa elokuvassa on minun muistissani ensimmäinen kosketus tuohon sen aikaiseen muotitanssiin.  Monet muotitanssit jyräsivät silloin yli mannerten, kun kansa vapautui riemuitsemaan sotavuosien jälkeen. Meilläkin tanssittiin kuubalaisperäistä congaa rautatientorilla rauhaa juhlittaessa.

Ensimmäinen suomeksi levytetty samba lienee ollut Henry Theelin laulama "Maria de Bahia" vuodelta 1948 ja jo vuonna 1949 T.J. Särkkä (joka aina osasi haistaa raha-apajat) tuotti elokuvan Rion yö, jossa Assi Nortia aivan Carmen Mirandan tapaan tarjoili eksoottista tunnelmaa laulaen: "Sua raka-ka-ka-ka-kastan iku-ku-ku-kuisesti... " tai jotain sinnepäin Harry Bergströmin sävelin.

Vuotta myöhemmin, eli 1950, voi katsoa samban todella juurtuneen tänne karuun Pohjolaan, kun Georg Malmstån päästi Kalle Tappisen irrottelemaan Tamara-nimisen kaunottaren kanssa. Jorin levytyksen jälkeen tämä "Kohtalokas samba" sitten siirtyi hänen Eugen-veljensä repertoireen ja tuli hänen esittämänään koko Suomen kansalle tutuksi.  Myöhemmin vielä Vesku Loirikin on riemastuttanut meitä omalla hurjalta tulkinnallaan.

Samba-karnevaalit Riossa lienevät käynnistyneet myös sodan jälkeen.  Vähitellen niistä on tullut suuri vuotuinen tapahtuma, joka jalkapallon ohella on tärkein kansaa yhdistävä ilmiö sokeritopan kaupungissa, jonne köyhää väkeä siirtyy jatkuvasti paremman elämän toivossa.

Kuusikymmentäluvulla sambasta kehittyi Riossa jazzin myötävaikutuksella myös pehmeämpi tyylilaji, bossanova, joka on jäänyt pysyvästi kevyen musiikin rikasteeksi.  Sen brasilialaisia kehittäjiä olivat sisarukset Joao ja Astrud Gilberto sekä säveltäjä-pianisti Juan Carlos Jobim. mutta sen menestykseen vaikuttivat ratkaisevasti myös amerikkalaiset jazz-solistit, kuten Stan Gets. Meilläkin bossanovaa on levytetty. tunnetuimpana solistina Laila Kinnunen.  Sekä karnevaalisamba, että bossanova on unohtumattomalla tavalla ikuistettuna Renoiren elokuvassa Orfeu Negro, Musta Orfeus.
 

Asko Korpela 20000208 (20000208) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu