O surto de grandes obras públicas promovido por Juscelino ajudou
a criar uma nova imagem do Brasil: uma nação que caminhava
a passos rápidos para a modernidade. Seu lema de governo era: "cinqüenta
anos em cinco". A expressão maior desse progresso acelerado
era a nova capital. Uma onda de otimismo se espalhou por todo o país,
e refletiu-se na música, na poesia e no comportamento. O longo processo
de criação do país passou a ser visto como coisa do
passado: agora os brasileiros pareciam ser capazes de se reinventar. |
Juscelinon suosimien suurten julkisten töiden nousu auttoi luomaan
Brasiliasta uuden mielikuvan: kansdakunta joka asteli nopein askelin nykyaikaan.
Sen iskulause oli "viisikymmentä vuotta viidessä".
Tämän kehityksen suurin ilmentymä oli uusi pääkaupunkin.
Optimismin aalto levisi koko maahan ja heijastui musiikissa, runoudessa
ja käyttäytymisessä. Maan luomisen pitkä kehityskautta
katseltiin nyt menneisyyteen kuuluvana asiana: nyt brasilaialaiset näyttivät
pystyvän löytämään itsensä uudelleen. |
O movimento musical que ficaria conhecido como "bossa nova"
surgiu na segunda metade da década de 1950 no Rio de Janeiro. Era
uma maneira diferente de tratar o samba, empregando técnicas musicais
tradicionais do Brasil - jogo com tempos musicais entre solista e acompanhamento,
síncopas - com outras norte-americanas (acompanhamento com trios
de piano, baixo e bateria, além do violão; estílo
de cantar com influência do cool jazz; vozes fazendo harmonia).
O êxito da nova maneira de cantar foi imediato. O apelo a temas
urbanos, ao modo de vida dos cariocas mais ricos, à impressão
de adequação com o que havia de mais novo no cenário
internacional, fizeram com que a música fosse saudada como uma grande
renovação. Havia razões para o sucesso. Pela primeira
vez em muitos anos um movimento gerado pela elite brasileira tinha ligações
profundas com algo que até então era quase monopólio
da cultura popular: o desenvolvimento de formas de adaptação
da cultura ocidental aos trópicos. Por isso, houve também
reação. Muitos não aceitavam que músicos do
setor privilegiado da vida brasileira pudessem trabalhar a herança
adaptativa que até então era apanágio dos iletrados.
Quando alguns dos principais nomes do movimento - João Gilberto,
Tom Jobim, Luiz Bonfá e Sérgio Mendes - passaram a fazer
grande sucesso nos Estados Unidos, a partir do início da década
de 1960, a perplexidade aumentou ainda mais. Mas um novo sentimento surgiu,
marcando a época: o orgulho de brasileiros criarem afinal novidades
para todo o mundo a partir de seus padrões civilizatórios.
|
Musiikki-ilmiö, joka tuli tunnetuksi nimellä "bossa
nova" syntyi 1950-luvun jälkipuoliskolla Rio de Janeirossa. Se
oli erilainen tapa käsitellä sambaa, käyttäen Brasilian
perinteistä musiikkitekniikkaa - soittoa tempossa solistin ja säestyksen
kesken, synkooppeja - soittoa pohjoisamerikkalaiseen tapaan (säestys
triona piano, basso ja rummut, sitten viulu; tyyliä laulaa ottaen
vaikutteita cool jazzista; äänet harmoniassa).
Uuden laulutavan menestys oli välitön. Urbaanien teemojen
viehätys, rikkaiden riodejaneirolaisten elämäntapa, pitäytyminen
siihen mikä oli uusinta kansainvälisissä trendeissä,
saivat aikaan sen että musiikki koettiin suurena uudistuksena. Oli
aihetta menestykseen. Ensi kertaa moneen vuoteen Brasilian eliitin luomalla
liikkeellä oli syviä liittymäkohtia johonkin sellaiseen,
joka oli tähän saakka ollut melkein populaarikulttuurin yksinoikeus:
länsimainen kulttuuri omaksui itäisen ja trooppisten kulttuurien
piirteitä. Tämän johdosta syntyi myös reaktio. Oli
monia jotka eivät hyväksyneet sitä että etuoikeutetun
kansanosan edustajat voisivat muokata soveltavaa perintöä, joka
siihen saakka oli ollut oppimattomien pakopaikkana.
Kun muutamat liikkeen eturivin nimet - João Gilberto, Tom Jobim,
Luiz Bonfá ja Sérgio Mendes - siirtyivät Yhdysvaltoihin
ja menestyivät siellä hyvin 1960-luvun alusta lähtien, hämmennys
entisestään kasvoi. Mutta uusi aikakaudelle luonteenomainen suhtautuminen
syntyi: brasilialaisten ylpeys synnytti uutta koko maailmalle lähtien
omista sivistyksellisistä lähtökohdistaan.
|