Penedon Pippurit
taitavat tanhun ja samban
HILKKA
KOTKAMAA
Demari
Suomea
on kiertänyt neljä viikkoa tanssiryhmä, jossa voi hyvällä
syyllä sanoa kulttuurien kohtaavan. Se on joukko brasilialaisia, jotka
tanssivat oikeita suomalaisia tanhuja meikäläiset kansallispuvut
yllä. Tanssiryhmällä on sambaohjelmistokin, mutta suomalaisille
he tanssivat pääasiassa tanhuja. Ryhmä on ehtinyt esiintyä
Kaustisella, Rovaniemellä, Joensuussa, Turussa ja nyt on vuorossa
kolmen päivän esiintymisputki Helsingissä. Miten tämä
kulttuurin kirjava kukkanen, tanssiryhmä Penedon Pippurit, on mahdollinen
ja miten kaikki oikein alkoi?
Etelä-Brasiliassa,
Penedon suomalaisessa kylässä on vaalittu vanhan kotimaan kulttuuria.
Niin on ollut tapana kylän perustamisesta, vuodesta 1929, saakka.
Seudulla on toiminut kaikki .nämä vuodet innokas kulttuuriporukka,
joka on tanssinut, tehnyt taidetta ja perustanut mm. museon kylänsä
historiasta.
Perinne
ei katkennut
Aluksi tanssittiin suomalaisvoimin,
mutta vähitellen mukaan tulivat paikalliset naapurit, ystävät,
puolisot ja nykyään heidän lapsensa. Kylän väki
harrasti Suomi-klubia siinä missä jalkapalloa ja sambakouluakin,
taustaan katsomatta.
Pippureissa on tanssijoita
on kaikkiaan 30, joista Suomen kiertueella on 12.
Aikoinaan suomalaiset
ottivat matkatavaroihinsa kansallispuvun lähtiessään maailmalle,
tässä tapauksessa Brasiliaan. Ensimmäisiin penedolaisiin
kuului tanssinopettaja Laura Suni. Hän
ryhtyi johdattamaan
suomalaisia tanhun saloihin.
- Suni käynnisti
perinteen, joka on osoittanut elinvoimansa uskomattomalla tavalla. Eipä
kukaan olisi uskonut, että tauhut jatkuvat, vaikka kyläläiset
vanhenevat, vähenevät ja nuoret sulautuvat kantaväestöön,
sanoo ryhmän Suomessa vastaanottanut "emäntä" Hannele
Leppäneva.
Hän on brasilialaisten
vanha tuttu 30 käynmn takia ja Suomi-Brasilia Seuran hallituksen jäsen.
- Menin Brasiliaan heti
ensimmäisellä kerralla kuin kotiini. Opin portugalin kielen niin
vauhdilla, että minä olen takuulla ollut edellisessa elamassäni
brasilialainen.
Suomi
- unelmien maa
Ryhmä on pysynyt pystyssäjavireänä
kaikki vuodet.
Anneli Turunen jatkoi
tanssiryhmän
vetovuorossa ja seuraavana tuli Soile Viitaniemi, joka oli jo puoleksi
brasilialainen. Siinä vaiheessa myös rylunän jäsenet
koostuivat lähes pelkästään brasilialaisista.
- Tottakai kaikki penedolaiset
tulivat suomalaisiin tansseibin joka lauantai. Siellä jatkettiin vanhaa
suomalaista perinnettä siten, että kemuihin saattoi tulla koko
perheen kanssa. Siksi monet nykyryhmäläisistä ovat olleet
mukana ihan pikkulapsesta.
Leppäneva häärää
ryhmässä mukana ja puhuu sujuvaa todella portugalia. Kukaan ryhmän
tanssijoista ei osaa suomea eikä enää kenelläkään
ole suomalaisia sukujuuna.
Suomi on ollut
näille
nuorille
erikoinen unelmien ihmemaa, josta suomalaiset siirtolaiset ovat antaneet
muistojen kultaaman kuvan.
- Ryhmäläiset
olivat Rovaniemellä ihmeissään, että siellä satoi
kaatamalla. Suomalaiset olivat kertoneet heille, että Suomessa ei
Brasilian tapaan sada roiskien, vaan kauniisti ja pehmeästi. Sellaisina
heille olivat lapsuuden sadepisarat jääneet mieleen.
- Nämä brasilialaisnuoret.
olivat tavanneet Penedossa vain avoimia ja iloisia suomalaisia, joten heille
oli yllätys tavata muutama yrmeä naama. He pitivät kuitenkin
valtavasti maasta ja ihastuivat suomalaisen kesän valoisuuteen.
|