Unkarin matka 19980519..26 

Aamiaisella kuka olikaan: Jaakko Salonoja. Molemmat tunsimme toisemme. Muistelimme vanhoja, minä annoin hänelle Márkus Pálin mainion viiniesitelmän sekä suomeksi että unkariksi. Hän antoi minulle aloitetun pullon viiniään. Kutsui meidät apteekkarien kanssa lauantaina viinitilaansa tutustumaan.

Neljät teatteriliput saimme. Virkistysjuomat, ja Kansallismuseoon Honfoglalásin kunniaksi järjestettyyn näyttelyyn, Unkari 1100 vuotta. Erittäin mielenkiintoinen historian kertaus. Lounas Múzeum Káveházissa. Erinomainen gulyasleves, hyvää fasaanin rintaa (2), Somlói galuska, Tiramisu, kahvi (2) F5100+F510=F5610. Piroska soitti, kun olimme syömässä. Pankissa 1000 mk -> F37100. Antikvariaatti: 8 unkarilaista kirjaa F3850. 27 korttia Lánchíd mutta kynä puuttuu! Viikkolippu Hetijegye F1450. Hotellin läheltä elintarvikkeita. Tapaaminen aulassa Ani, Tuula, Jaska, ja rouva, joka käynyt Unkarissa 50 kertaa. Tuliaiset annoin, hetken juttelin sitten lepäämään. Erinomainen luettava: Eckhart Ferenc: Magyarország története. Ehkä pienet unet. Maritalle soitin kysyäkseni mikä oli se mainio näyttely, jonka näkivät: Viktor Vasarely, lähellä Varga Imre museota. Mennään.
 

	Nemzeti Galéria
	Lounas Múzeum Káveházissa
	Jaakko Salonoja, viinitilan isäntä

Madach Kamara Színház: Baby Jane. Sisarukset teatteriperheen jälkeläiset, toinen kuuluisa näyttelijä kunnes jalat halvaantuivat. Toisella kompleksi sisaresta, mielipuolisuuden rajoilla. Arvio 2, É 3. Unohtui katkaista kännykkä. Kuulutettiin ja muistutettiin, samalla hetkellä soi. Suljin, kuka lie ollut (Salli). Salliin en saanut teatterin jälkeen yhteyttä. Rauhallinen koti-ilta. Kameraan tutustumista, lukemista, herkullinen iltatee: hyvää leipää, paprikkasalamia, sulatejuustoa, paprikaa. Tämän kirjoittaminen.

Huomenna tapaaminen 1000 Moszkva tér, Retki Budan vuorille.

Moszkva tér, lähtö upeassa säässä Budan vuorille. Ensin raitiovaunut, sitten hammasrata, sitten lasten rautatie, jota lapset operoivat, paitsi veturinkuljettaja. Kapeat raiteet. Parikymmentä minuuttia János völgye. Vaunu täynnä lastentarhalaisia. Nököttivät neljänkin samalla kahden istuttavalla puupenkillä, hoitajiakin varmaan yksi kahdeksaa kohti. Tuskin ennen näin meluisalla matakalla olen ollut. Ääntä lähti, suurimpien toimintainto sidottiin ovelasti laululla. Avovaunussa ajettiin metsien keskellä. Metsien keskellä myös pysäkki, josta puolisen kilometriä köysiradan päätepysäkille. Ei kuitenkaan heti lähdetty alas Budaan, vaan ensi kiivettiin näköalatornille, 400 m jyrkkää rinnetietä ylös. Torni oli kiinni ja näkymät olivat heikonpuoleiset runsaan puuston takia. Èva totesi, että tällaista ei Suomessa sattuisi: olisi tieto alhaalla, jos torni olisi pois käytöstä. Ei ottanut sydämeen nousu, mutta henkeen kyllä. Hyvin jaksoin kävellä, vaikka harjoitus ollut kovin vähäistä. Kahvit juotiin, ennen kuin köysiratamatkalle lähdettiin. Lounas pienessä ravintolassa: Jókai bableves, erinomainen, paprikáscirke, erinomainen kastike, kana maratoonari eli kotona olevan reseptin mukainen: valitaan pihalla juoksentelevista sopiva ja… sitkeä.
 

Pojat junan avovaunussa

Kortit Salli, Sanna, Esa Ojanen. Kiusallinen juttu: osoitetiedot kyllä viimeisen päälle ajan tasalla, mutta osoiteohjelma ei olekaan mukana, ei edes paketissa.

Teatteri: Vidám színház, Kriminális kabaré, puhevoittoinen, ei pelkästään tuhmia juttuja, vaan myös hauskoja, mutta suurin osa tekstistä menee yhä ohi korvien. Ohjelmalehtisessä mainittiin jotenkin liittyvän ajankohtaiseen (talous)rikollisuuteen, mutta rikollisuus unohtui pian alun jälkeen ja yleisinhimillisempi hauskanpito tuli tilalle. Arvio 2, É 2

Kortit: Salli, Sanna, E&L Ojanen, Marjatta Leppänen.

Sitten Viktor Vasarely (oleskeli Ranskassa ja h putosi pois nimestä, unkarilaiset ääntävät sen mukaan [vasarely]. Tämä Maritan mukaan oli se hieno. Mahtoikohan sittenkin erehtyä. Ei ollut meidän makuumme. Museorakennus eräs Zichyn linnoista sitä vastoin kyllä, todella upea. Vasarely taide tehty 60-luvulta lähtien, tehty ehkä vapaalla kädellä, mutta muistutti kyllä erehdyttävästi tietokonegrafiikkaa, matemaattista ohjelmointiharjoitusta. Mikä mahtaa olla totuus, melkein uskoisi tietokonegrafiikan pioneeriksi.

Sitten jo nälkä alkoi painaa ja menimme Varga Imren museon lähellä olevaan Vacmacka (villikissa) ravintolaan: 100-prosenttinen täysosuma: hyvä ja halpa. Aivan upeat kolmen hengen ruuat ja juomat F3600. Vannottiin että tänne tullaan joka kerta. Söin lihakeiton Polockan (heimo) tapaan ihralla terästettynä, juomana ’puolimetriset' eli iso oluttuopillinen puoliksi valkoviiniä puoliksi vettä, erinomainen janojuoma ja aivan kelvollinen ruokajuoma. Ruokana oli siankyljykset nuudelien kanssa. Aivan erinomaista. Jaska söi ison parsakeiton, hyvää. Mitä olikaan Evalla? Hyvää joka tapauksessa.

Varga Imren museoon tutustuimme varsin pikaisesti. Museo on kyllä aina käynnin arvoinen. Kuvasatoa alla.
 

	Professori, joka edellisellä käynnillä suuresti huvitti yllättäen eteen tulleena.
	Moricz Zsigmond, jonka kirjaa Légy jó mindhalálig luen parhaillaan.
	Yksinäinen mietiskelijä vihreän keskellä
	Chagall, JS ja ÉSz.

Varsin nopsasti kotiin raitiovaunulla ja metrolla. Jaskalla oli jo muka vähän kiire. Lihakauppiasryhmä tulossa. Erehtyi tuloajassa, vasta myöhemmin. Kun olin teatteriin lähdössä, soittivat vasta Helsingistä, että on kone rikki, tulevat vasta huomattavasti myöhässä.

Kunnon ruokalevot ja kaikkien kuvien siirtäminen kannettavaan. Kameraan tilaa huomista retkeä varten. Teatteri Eduard Albee, Pahaa sutta ken pelkäisi. Nem félünk a farkastól, Budapest Bábszínház. Hyvin näytelty, mutta eipä miellyttänyt siinä esitelty elämänmuoto ja amerikkalainen ruualla leikkiminen. Arvio 1, É näyttelijätyön ansiosta kuitenkin 2.

Minä suuntasin Moszkva térille kuten niin monesti ennenkin. Tänään vuorossa oli Budavárin linna, jonka ympäri kävelimme. Otin aika monta valokuvaa, ei ole kahta samannäköistä taloa ja kauniisti on kaikki restauroitu ja säilytetty. Pestissä ei tule ajatelleeksi, että Budassa on niin paljon asutusta, linnan takana näkymättömissä. Éva yritti esitellä minulle sotamuseota, mutta parin huoneen jälkeen ymmärsin mistä on kysymys ja käännyin takaisin. Odotin ulkona. Vähältä piti etten lähtenyt kotiin. Koen kovin vastenmielisenä ajatuksen, että ihmisiä tapetaan jonkun poliittisen idean nimissä tai siksi että ovat jostakin asiasta eri mieltä tai puhuvat eri kieltä. Kaunista on Mátyás kirkon ympärillä. Miltä ajalta onkaan tämä arkkitehtuuri? (1800-luvun lopulta).
 

	Mátyás templom
	Pyhä Tapani - St István

Seuraava kohde Erszébet sziget, jonne ajoimme raitiovaunulla ja saaren bussilla. Kyllä on hyvinvoiva puisto: suuria ja kauniita puita. Suuri kaupunki on ympärillä mutta myös suuri Tonava. Se kai pitää puut kunnossa. Aloitimme pohjoispäästä ja etelää kohti kuljimme. Tulimme paikkaan missä Arany Ászok olutfirma piti menekinedistämiskampanjaa englannista tuttuun tyyliin. Ruokaa sai halvalla: örököspörkölt F590 ja olutta iso tuoppi F150. Oikein hyvää pörkölttiä mutta suolaa oli pantu tosi rutkasti, sekin oluen myyntiä edistämään. Kuvasin pöytäseuruetta. Mahdottoman hyviä ilmaisia kakunpaloja jaettiin. Sitten alkoi ohjelma, jonka koin pelkäksi meluksi huonojen äänentoistolaitteiden – ulkoilmaan ei kai parempia ole edes mahdollista järjestää – takia. Esiintyi vetävän näköiseen nahkapukuun sonnustautunut kuulemma kolmen lapsen äiti. Yleinen juoni oli matkiminen, mutta laulaen. Yleisö oli selvästi mukana, minä en mitään saanut irti, joten lähdin kotiin.
 

Boros László

Raitiovaunuun nousin sillalla, mutta heti sillan jälkeen laskeuduin pois ja ostin elintarvikkeita ja kävelin aika pitkän matkan Oktogonille, mistä Földalattilla kotiin. Lepoa ja lukemista. Kahdeksan jälkeen Salli soitti ja minä sen jälkeen soitin Jaskalle, joka juuri oli tullut kotiin. Tarjosin iltateet ja turisimme kymmeneen saakka. Televisiossa pyörii koko ajan vaalitulosten puiminen.

Kortit: Sergei Brjuhanov, T&T Kuokka, Tuula Penttinen, A&T Kurkela, I&J Koskela, R&R & M Korpela, R&M Jokela, Salla & P & OP Karvonen, M Taanila, V Ratia & Terttu Juva, (Rafael Kontula, jäi osoitteen puutteessa lähettämättä).

Lepo. Illalla teatteri, Madach kamara színház: Társasjátek New Yorkban, harmiton huvinäytelmä. Tähän asti ymmärrettävin kieli, Éva hyvin innostunut, siis 3, melkeinpä minäkin annan 3.

Jaskan kanssa katsottiin kuvat. Teetä piti juotaman, mutta naapuri väsähti ja jätti väliin. Minä join runsaan annoksen.