Dostojevski-Tolstoi 

Leo Tolstoi ja Fjodor Dostojevski kuuluivat eri aikaan Ivan Turgenevin kirjalliseen salonkiin. Molemmat ajautuivat välirikkoon Turgenevin kanssa ja lähtivät rakentamaan uraa omillaan.

Turgenjevin kirjallisen salongin tähdet Leo Tolstoi ja Fjodor Dostojevski eivät koskaan tavanneet toisiaan

JUKKA PETÄJÄ
Helsingin Sanomat 19970813 

He eivät koskaan tavanneet toisiaan, vaikka olivatkin aikalaisia eikä heillä ollut ikäeroa kuin vaivaiset seitsemän vuotta.

"Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan", kirjoitti nuorempi heistä erään kuuluisan romaaninsa yhtä kuuluisaksi avausvirkkeeksi.

Romaani on Anna Karenina, kirjoittaja luonnollisesti Leo Tolstoi Jasnaja Poljanan patriarkka, jonka kootut teokset Neuvostoliiton valtion kustannusliike julkaisi 1936. Laitokseen kuului peräti yhdeksänkymrnentä nidosta.

"Tavattoman helteisenä päivänä heinäkuun alussa, iltapuolella. lähti eräs nuori mies syrjäkadun varrelta vuokraamastaan pienestä huoneesta ja alkoi astella verkalleen kuin epäröiden K-n sillalle päin", avasi puolestaan toinen heistä aivan yhtä kuuluisan romaaninsa. Se on Rikos ja rangaistus, kirjoittaja on tietenkin Fjodor Dostojevski - Pietarin suuri mystikko, joka joutui profaanissa, kovassa maailmassa suoltamaan koko ajan tekstiä elääkseen - toisin kuin kreivi Leo Tolstoi, jonka ei tarvinnut kirjoittaa ansaitakseen rahaa.

Dostojevskin Rikos ja rangaistus julkaistiin Venäjällä alkuvuodesta 1866, Tolstoin Anna Karenina taas loppuvuodesta 1877 - lähes 12 vuotta myöhemmin.

Lienee sattuma, että Dostojevski liittyi Ivan Turgenevin ja runoilija Nikolai Nekrasovin pitämään kirjalliseen salonkiin Pietarissa 12 vuotta ennen Tolstoita.

Yllättävää sen sijaan on, että nämä kaksi mestaria eivät koskaan kohdanneet, vaikka sama kirjallinen salonki nosti heidät maailmanmaineeseen.

Silti he olivat tietoisia tosistaan. "Leo Tolstoi miellyttää minua äärettömästi, mutta minä luulen, ettei hän tule enää paljon kirjoittamaan (saatan tosin erehtyä)", kirjoitti 32-vuotias Dostojevski luettuaan Tolstoin Lapsuuden. Dostojevski oli vapautettu juuri Siperian vankileiriltä ja komennettu viideksi vuodeksi tavalliseksi sotilaaksi jalkaväkirykmenttiin Semipalatinskiin.
 

Fjodor Mihaliovits Dostojevski (1821-1881)
 
Paikkakunta
Aika
Tapahtuma/teos Ikä
Pietari
1838 
Sotilasakatemia 16 
kesäkuu 1838 Isän kuolema 
1843 
Teknisenä piirtäjänä Sotaministeriössä
1844 
Tutustuu Nikolai Nekrasoviin ja Ivan Turgenjeviin  22 
1846 
Kaksoisolento 24 
1848 
Valkeat yöt 26 
5.5.1849 
Pidätys. Saa kuolemanrangaistuksen  27
3.1.1850 
Valeteloitus ja rangaistuksen lieventäminen 
Omsk
1850 
Kärsii nelivuotista rangaistusta 
Semipalatinsk 
1854 
Viisivuotinen asepalvelu 34 
helmikuu 1857 
Vihitään Marja Smitijevna Issajevan kanssa  35 
Pietari 
1860 
Muistelmia kuolleesta talosta
1861 
Aikakauslehti Vremjan perustaminen 39 
Länsi-Eurooppa
1862 
Matkoja  40 
huhtikuu 1863 
Vremjasta erottaminen  41 
1864 
Julkaisee aikakauslehti Epohaa 42 
Kellariloukku eli kirjoituksia kellarista
Länsi-Eurooppa
1865 
Matkoja  43 
Pietari 
1866 
Rikos ja rangaistus 44 
27.2.1867 
Toinen avioliitto: uusi aviopuolisoAnna Grigorijevna Snitkina  45 
Saksa/Italia
1867 
Neljävuotinen matka 
Pelurit
Firenze
1867 
1868 
Idiootti 46 
Dresden 
1870 
Ikuinen aviomies 48 
Pietari 
1871 
Riivaajat 49 
Kirjoittaa aikakauslehti Grashdaniin  51 
Kirjailijan päiväkirja
1875 
Keskenkasvuinen  53 
1876 
Lempeä luonne 54 
1877 
Naurettavan ihmisen uni 55 
1879 
Karamazovin veljekset 57 
9.2.1881 
Dostojevski kuolee 59 

 
Suomenlinnassa syntynyt kirjallisuuskriitikko Vissarion Belinski esittelee 22-vuotiaaan Dostojevskin Turgeneville ja Nekrasoville loppuvuodesta 1844. Dostojevski on juuri saanut valmiiksi esikoisteoksensa Köyhää väkeä, joka saa painoluvan vasta 1846. Dostojevskin tähti alkaa nousta, kun hän lukee vielä painamatonta romaaniaan useissa luentatilaisuksissa Pietarissa.

Nuori kirailija astuu Turgenevin kirjalliseen salonkiin kuin paraskin dandy. Hän ei maailmalle turhia kumartele, vaan maailma saa pokkuroida hänelle: ensitöikseen hän tilaa muodikkaan puvun Zimmermannilta ja ostaa tuliterän silinterihatun. Ensi tapaaminen Turgenevin kanssa saa nuoren kirjailijan kouhuksiin - Turgenjev on vain kolme vuotta Dostojevskiä vanhempi. Hän on juuri lopettanut romanttisten runojen kirjoittamisen ja työstää kertomuksia, myöhemmin - 1852 - julkaistaan nimellä Metsämiehen muistelmia.

"Turgenev on rakastunut minuun. Millainen mies hän onkaan, voi veli. Minäkin olen vähällä rakastua häneen. Kyvykäs runoilija, aatelinen, kaunis mies, varakas, älykäs, sivistynyt."

Nopeasti käy ilmi, että kirjalliseen salonkiin ei sittenkään mahdu näin suurta egoa.

"Mikä Dostojevskia oikein vaivaa. Hän uhuu pelkkiä typeryyksiä ja on niin onnettoman itsepäinen kaiken kukkuraksi", kuiskaa Belinski iltana Nekrasoville. Paranoiaan taipuvainen Dostojevski ei jää odo maan, vaan myös hän alkaa suhtautua uusiin ystäviinsä epäillen. "Henkilökohtaisesti en ole koskaan pitänyt Turgenevista", kirjoittaa Dostojevski myöhemmin - siinä vaiheessa, hän on oman uransa herra.

"Hän vihasi minua jo silloin, olimme molemmat nuoria kirjailijoita uramme kynnyksellä, mutta minä en millään tavoin ansainnut hänen vihaansa", toteaa puolestaan Turgenjev.

Veljelleen F M. Dostojevski tunnustaa, että "minulla on ollut epämiellyttävä kunnia riitaantua ikuisiksi ajoiksi Sovremennikin ja samalla henkilökotaisesti Nekrasovin kanssa.

Dostojevski poistuu Turgenjevin ja Nekrasovin kirjallisesta salongista ovet pakkuen - hyvä etteivät sormet jää oven väliin - mutta ovi on auki uudelle tulokkaalle - Leo Tolstoille.

Leo Tolstoi saapuu Pietariin marraskuun 19. päivän aamuna 1855. Sevastopolin sankari - nuori, innokas ja naiivi kirjailijanalku - tutustuu nopeasti Turgeneviin, jonka Nikolai I oli karkoittanut 1852 kuukauden mittaisen vankeuden jälkeen kahdeksi vuodeksi maatilalle, koska sensuuri oli löytänyt epäilyttäviä ajatuksia hänen Nikolai Gogolista laatimastaan muistokirjoituksesta. Karkoituksen jälkeen Turgenev palasi taas Pietariin.

Tarina etenee tuttuja latuja - aivan kuin historia toistaisi itseään. Aluksi ihastus.

"Et voi kuvitella kuinka oivallinen ja kelpo mies Tolstoi on, vaikka minä olen antanut hänelle pilkkanimen luolaihminen hänen riehakkuutensa ja jääräpäisyytensä vuoksi", Turgenev kertoo ystävälleen, kirjailija Pavel Annenkoville, joka toimii Aikalaisen avustajana.

Leo Tolstoin avomielisyys liikuttaa suuresti hänen uusia kidailijatovereitaan. Vadot alkavat kuitenkin nopeasti piirtyä kirjallisen salongin seinille. "Riidoissa Turgenevin kanssa", kirjoittaa Tolstoi päiväkijaansa jo helmikuun 1. päivänä 1856. "Söin illallista Turgenevin kanssa. Sovimme taas riitamme", hän toteaa päiväkirjassaan maaliskuun 12. päivänä 1856. Toukokuussa Tolstoi masentuu, kun Turgenev matkustaa pois Pietarista maatilalleen. "Hän on poissa, ja tunnen, että olen alkanut rakastaa häntä suuresti, vaikka olimmekin yhtä mittaa riidoissa."

Seuraavan kerran Tolstoi ja Turgenev tapaavat Pariisissa. Vaikeudet jatkuvat ' "Söin päivällistä Turgenevin luona. Hän on kerta kaikkiaan itserakas ja pikkumainen", Tolstoi kijoittaa päiväkirjaansa. "Turgenev ei usko mihinkään. Se on hänen onnettomuutensa. Hän ei rakasta."

Siinä mielessä Turgenev ja Tolstoi löytävät toisensa, että kumpainenkin epäilee toista. Turgenev tunnustaa, ettei voi elää sovussa Tolstoin kanssa, vaikka ihaileekin tämän teoksia. "Hän on tyystin erilainen kuin minä. Hän ei rakasta mitään mitä minä rakastan, ja päinvastoin."

Leo Tolstoi hyvästelee Ivan Turgenevin maaliskuun 27. päivänä 1857. Hänen vierailunsa Turgenevin ja Nekrasovin kirjallisessa salongissa on lopussa. Hän - kuten Dostojevski - päättää tästä eteenpäin rakentaa uransa itse, koska hän itse ja vain hän itse on hänen oman kirjallisuutensa mitta.

Molernmat kirjailijat puhuivat Ve näjän kansan äänellä ja tavoitteliva jotakin sellaista, jota voisi vanhakantaisesti kutsua totuudeksi.

"Kuka on antanut teille oikeuden puhua tuolla tavoin Venäjän kansan nimissä?" kysyttiin Dostojevskiltä kerran.

Dostojevski oli juuri päässyt vapaaksi vankeudesta ja hänen nilkoissaan oli vielä nähtävissä kahleiden hankaumia. Hän nosti lahkeitaan ja sanoi:"Tässä minun oikeuteni."
 

Lähteet: Henri Troyatin kirjat Dos tojevski (WSOY 1995) ja Tolstoi (WSOY 1995).

Leo Nikolajevitsh Tolstoi (1828-1910)
 
Paikkakunta 
Aika 
Tapahtuma/teos  Ikä
Jasnaja Poljana 
9.9.1828 
Tolstoi syntyy . 
7.9.1830 
Tolstoin äidin kuolema
1837 
Tolstoin isän kuolema
Kasan
1844 
Opintoja Juralla 16 
Kaukasus 
1851 
Asepalvelus 23 
1852 
Lapsuus 24 
1854 
Kriminsodassa upseerina 26 
Poikaikä
Pietari 
1856 
Tutustuu Nikolai Nekrasoviin,Ivan Turgenjeviin, Ivan Gontsharoviin 28 
Länsi-Eurooppa 
1857 
Matkoja  29 
Nuoruus
Jasnaja Poljana 
1859 
Kolme kuollutta 31 
1860 
Koulun perustaminen Jasnaja Polnajaan  32 
Länsi-Eurooppa Toinen ulkomaanmatka (vuoteen 1861) 
Jasnaja Poljana
23.9.1862 
Avioliitto Sophia Andrejevna Behrsin kanssa  34 
1862 
Pedagogisen aikakauslehden Jasnaja Poljanan perustaminen 
1863 
Kasakat 35 
1865 
Sota ja rauha 37 
1877 
Anna Karenina 49 
1882 
Painokielto Tunnustus-teokselle 54 
1886 
Ivan Iljitsin kuolema 58 
1887 
Näytäntökielto Pimeyden valta -teokselle 
1891 
Kreutzer-sonaatti 63 
Syyskuu 1891 
Luopuu kaikista tekijänoikeuksistaan 
1895 
Isäntä ja renki 67 
1898 
Mitä taide on?
1899 
Ylösnousemus 71 
Helmikuu1901 
Erottaminen Venäjän ortodoksisesta kirkosta 
10.12.1901 
Kieltäytyy Nobelin kirjallisuuspalkinnosta  73 
1906 
Toinen tytär kuolee, Tolstoi kantaa Arkun Kostshakin hautausmaalle
28.10.1910 
Salainen pako Jasnaja Poljanasta 82 
Astapovo
20.11.1910 
Tolstoin kuolema 

Asko Korpela 20000311 (19970813) o o AJK kotisivu