|
"Hapanvelli on arvoituksellinen ruoka, joka osuu suoraan virolahtelaisuuden syvimpään olemukseen", sanotaan Virolahden kunnan nettisivuilla. Hapanvellistä onkin tullut osa virolahtelaisten identiteettiä, jonka takia velliä kannattaa juhlia kokonainen viikko joka kesä. Nettisivut tietävät, että "hapanvelli on herkku, joka hetkessä löytää ikuiset ystävänsä tai työntää luotaan lopullisesti".
Hapanvelli ei ole ihan nykypäivän ruokaperinnettä niin kuin pizzat, tacot, tortillat tai happy mealit, jolloin kieli menee solmuun jo niitä tilattaessa. Hapanvelli sitä vastoin ääntyy joustavasti suomalaisen suussa. Se tunnettiin jo ainakin 1800-luvun alussa, mutta Virolahdella sitä kutsuttiin silloin vielä "taikinavelliksi". Eljas Raussi on kirjoittanut kirjassaan "Virolahden kansanelämää 1840-luvulla" taikinavellistä, joka
"taikinapäivinä mau' utetaan rasvahak-koosilla, ja jos on herneitä tai papuja". Hapanvelliähän se oli, tai ainakin ihan läheistä sukua. Muualla päin Suomea hapanvelli oli hapanvelli jo silloin. Aino Lampinen on kirjassaan"RuokiajaruokatalouttaKes-ki-Suomesta" kirjoittanut historiallisista keskisuomalaisista ruuista: "Kartoituksessa yleisimmäksi osoittautuu hapanvelli, sen ohessa vähän eri sävyisinä ja nimisinä hernevelli ja -puuro". Tämän todistaa myös unkarilainen tiedemies Antal Regulyn, joka teki matkan Suomeen vuonna 1839. Opiskellessaan suomen kieltä Keski-Suomessa Laukaassa, hän kirjasi samalla muistiin seudun ruokailutottumuksi a. Erityisesti keskisuomalaiseksi ruuaksi Regulyn oli havainnut hapanrokan, keiton, johon lisättiin hapanta taikinaa. Savossakin hapanvelli oli tunnettu. 1800-luvun viranomaisraporteissa savolaisten ruuat eivät yleensä saaneet kovin hyvää arvosanaa: ruoka oli yksipuolista ja huonosti säilytettyä. Yksi poikkeuksen tehneistä ruuista oli hapanvelli. Savonlinnan piirilääkäri Stähl kertoi raportissaan joskus 1800-luvun alussa sellaisista herkuista kuin "Cala cucku" ja hapanrokka, johon oli käytetty herneitä, papujajahapantaikinaa. Miltei 200 vuotta myöhemmin "Kokki Kolmonen" kehuu hapanvellin yhdeksi Suomen parhaista kasvisruuista, jonka "ravinto-opillisenasalaisuutena on herneiden valkuainen, perunan tärkkelys ja taikinajuuren happamat aromit". Aikojen saatossa hapanvelli unohtui muualla paitsi Kaakonkulmalla, jossa tämä "paras herkku, ruisleivän pikkuserkku" saa kansan juhlatuulelle. S. Käki |
Asko Korpela 20070704 (20070704) o AJK kotisivu o o Webmaster