Hapanvelli 

Ei mahda mitään: tämä on kotiseututekijän ansiosta mielestäni maailman paras ruoka!
 

Ainekset  3 litaa vettä  6 dl liotettuja herneitä  8 dl löysää  hapanleipätaikinan juurta 2½-3 litraa perunan lohkoja  suolaa, voita

Tee näin  Lisää veteen liotetut herneet ja keitä pehmeiksi.  Lisää perunanlohkot ja kypsennä.  Kun perunat ovat lähes kypsiä, lisää taikinanjuuri.  Anna kiehua noin tunti alhaisella lämmöllä. Sekoita välillä, sillä keitos tarttuu helposti pohjaan.  Keitto on valmista, kun päälle muodostuu nahka. Lisää suola ja voita maun mukaan. Jos keitto vaikuttaa liian paksulta, lisää varovasti vettä; tämä ei ole mitään vesivelliä, vaan sakeudeltaan puuron ja vellin puolivälissä.

Jos ei ole hapanleivän juurta käytettävissä, hapata se seuraavasti:  Sekoita noin litraan haaleata vettä ensin nokare hiivaa sitten ruisjauhoista sakeahko velli.  Käytä korkearaunaista astiaa, sillä sisältö saattaa ensin kuohua.  Peitä pyyheliinalla. Anna muhia huoneen lämmössä 2 päivää.

• Sisar sanoo: 'Syödään maitolasillisen kanssa lisäten voinokareen lautaselle.' Näin hapanvelliä todella Virolahdella syödään.
• Hän unohtaa kyllä vielä yhden tärkeän: hapanvellin kanssa syödään ruisleipää, sitä edellistä, vanhaa.
• Minä panen ehdottomasti vieläkin paremmaksi: ruisleivällä on ronskisti silliä isosta purkista ja juomana on mielijuomaani Olvin Ykköstä.
• Ja vielä huom! Tämä on sitten täysruokaa (ruis, peruna, herne, silli), eikä mitään lällärikamaa.
• Eikä yhtään muistuta hernekeittoa, vaan tuoreen ruisleivän aromit ovat päällimmäisinä.
• Jos joku ei-virolahtelainen tätä kokeilee, ilmoittakoon heti minulle, nostan hattua.

Palautetta

Onnistui se hapanvellin teko ei-virolahtelaiseltakin internetistä löytämäni ohjeen avulla. Kiitokset siitä! Maistui ihan oikealta ja näkyi menevän sutjakkaasti savolaismieheltäkin alas.

 En ole siis virolahtelainen, mutta täytyy tunnustaa, että sukujuuria löytyy sieltä sekä Koskelan että Kurkelan suvuista. Äitini tosin muutti Luumäelle jo 12-vuotiaana. En muista hänen koskaan valmistaneen hapanvelliä, mutta tätini sen sijaan  teki sitä joitakin kertoja. En tullut kysyneeksi ohjetta hänen eläessään, mutta onneksi internetistä löytyi apu.

 Terveisin M H Lahdesta. (20020325)