Rauhala Lauri 
Ihmiskuvat tulevat ja menevät

Tein nelisenkymmentä vuotta sitten käsitejaon: ihmiskuva ja ihmiskäsitys. Filosofian professori Raili Kauppi piti sitä erittäin tarpeellisena ja selkeyttävänä. Toiset tutkijat eivät näytä ihmisestä puhuttaessa piittaavan tästä jaosta, vaan nimityksiä käytetään samaa merkitsevästi.

Erottelun mukaan ihmiskuvalla tarkoitetaan niitä kuvauksia, joita empiiriset ihmistieteet menetelmillään ihmisestä tuottavat Siten voidaan puhua psykologian, biologian ja so siologian ihmiskuvista, mutta ei koskaan esimerkiksi psykologian ihmiskäsityksestä siinä merkityksessä, että psykologian menetelmien avulla tuo tettaisiin ihmiskäsitys.

Ihmiskäsitystä hahmoteltaessa tavoitellaan kokonaisnäkemystä.

Siksi kysytään, mitä kaikkea on otettava mukaan, jotta jokin olio olisi ihminen?

Näihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa ihmisen erot eläimiin ja koneisiin näyttäytyvät varmasti. Ihmiskäsityksestä puhutaan arkikielessäkin, mutta tutkimuksen kannalta tarpeellisen selkeänä se saadaan esiin rationaalisen filosofisen analyysin avulla. Siinä paljastuvat ne ihmisenä olemisen perusulottuvuudet eli olemassaolon muodot, joitten kokonaisuus ihminen on.

Ihmiskäsityksen pohjalta ja puitteissa empiirinen tutkimus parhaimmillaan toimii tuottaessaan yksityiskohtaisempaa tietoa sovellusta varten.

Huomattava on, että empiiriset tieteet eivät voi puolueettomasti vastata ihmiskäsitystä etsiviin kysymyksiin, koska ne ovat aina hypoteesiensa asettelun ja menetelmiensä valinnan kautta ennalta sitoutuneet johonkin oletukseen ihmisenä olemisesta eli johonkin ihmiskäsitykseen.

Ihmiskäsityksen analyysin kannalta ne ovat auttamattomasti myöhässä. Kun esimerkiksi biologinen tutkimus tuottaa tietoa, joka näyttäisi osoittavan, että ihminen on elävä organismi, on se ihmiskäsityksen kannalta arvoton truismi (itsestäänselvyys). Toisinhan ei voisi olla, koska tulos on jo lähtökohdassaan biologian menetelmien valinnan kautta määräytynyt.

Airaksisen esittämät ihmiskuvien muutokset ovat empiiristen tieteitten luonteesta seuraten helposti ymmärrettäviä. Maailman tieteelliset aikakauskirjat tuottavat vuorokauden aikana satoja artikkeleita täynnä suppeaan muotoon pakattua tietoa ihmisestä.

Niissä esitetyt ihmiskuvat tai niiden osat tulevat ja menevät. Ihmiskuvat vaihtelevat melkeinpä päivittäin. Siksi niistä ei kannata riemastua eikä järin järkyttyäkään. Sen sijaan ihmiskäsitykset ovat suhteellisen pysyviä. Ihmisen olemassaolon perusrakenteet muuttuvat kovin hitaasti.

Esimerkiksi kristillinen ihmiskäsitys, johon professori Seikko Eskola kommentissaan Airaksiselle (HS 8. 1.) viittasi, on runkopiirteiltään parituhatta vuotta vanha. Varsinaiset filosofisesti analysoidut ihmiskäsitykset kiteyttävät myös vuosituhansien aikana hahmottunutta näkemystä ihmisenä olemisesta.

Ihminen on itsestään vastuullinen. Parhaimmillaan ne paljastavat mm. sen, että ihminen on itsestään vastuullinen persoona. Tätä oivallusta ihmisyyden ydinolemuksesta eivät mitkään fysikalismin hengessä tuotetut ja ihmistä koneisiin rinnastavat ihmiskuvat voi koskaan mitätöidä.

Huomattava kuitenkin on, että kumpikin ihmiskäsitys ja ihmiskuva ovat ihmistutki muksessa tarpeen, sillä ne eivät ole vaihtoehtoisia tai keskenään kilpailevia, vaan toisiaan kuvatulla tavalla täydentäviä.

Hyvin analysoidun ihmiskäsityksen lähtökohdaksi ottaminen antaa empiiriselle ihmistutkimukselle selkeyttä, kiinteyttä ja johdonmukaisuutta. Kun kysymyksiä asetetaan sen pohjalta, tiedetään, mihin etsitään vastausta ja mihin saatu tieto ihmisen kokonaisuuden selvityksessä sijoittuu.

Ilman ihmiskäsityksen antamaa runkoa saatetaan tuottaa repäiseviä ja mullistaviksi mainostettuja tutkimustuloksia ilman, että niille olisi selvää paikkaa aina aukollisessa tiedossamme ihmisestä.

Pahin mahdollinen toteutuu silloin, kun jonkin ihmistieteen rajoitettu tutkimustulos eli ihmiskuva, julistetaan ihmisen kokonaisuuden katta vaksi tiedolliseksi selvitykseksi. Tällaisesta on tieteen historian lähimenneisyydestä esi merkkejä. 

Asko Korpela: Kuin nyrkki silmään! 

Lähetä palautetta! 

Kirjoita tähän tai lähetä tavallinen sähköpostiviesti o

Kirjoita tähän nimesi:

..ja sähköpostiosoitteesi:
nput TYPE="hidden" NAME="RECIPIENT" CHECKED VALUE="Asko.Korpela@kolumbus.fi">
tai  viesti.