Korpela Asko 
03 Kieli ja logiikka

Mitä tarkoitetaan...?

Kieli ja varmuus 

  • Esitätkö todistusaineistoa, joka vastaa käytettyjä sanoja? (Empirismi; reduktionisti sanoisi, että lauseesi on vailla merkitystä, ellet näin tee). Tämä merkitsee, että kielellä on osoittava merkitys.
  • Viittaatko sanomasi sisäiseen logiikkaan? Jos näin on, totuus ei riipu todistusaineistosta. 
Jako synteettiseen ja analyyttiseen lauseeseen. 
Suppeampi: Onko se totta?
Laveampi: Mitä se merkitsee, vai merkitseekö se mitään? 
Descartes aloittaa itsestään ajattelevana olentona. 
Kant tunnistaa mielen merkityksen maailman ymmärtämisessä. 
Platonin maailma on varjo vain, todellista ovat luokat (forms).
Jos emme tiedä tarkasti, millainen maailma on, kuinka voimme tietää, ilmaiseeko kielemme sitä tarkasti?

Tieteen vaikutus moderniin elämän muotoon perustuu havaintojen tekoon ja niiden käyttöön hypoteeseissa.
Tiede paradigmana tiedon hankkimisessa.

Ei tiedettä ilman havaintoaineistoa. Kieli maailman kuvauksessa tieteelle.

Looginen positivismi 

Ludwig Wittgenstein (1889-1951) - Bertrand Russell & A N Whitehead: Principia Mathematica  - Gottfried Frege (1848-1925): Logiikka ja matemaatiikka objectiivisia, ei subjektiivisia - kuvaavat ulkoisen maailman ilmiöitä. 

Wittgenstein: Tractatus 1921, Maailmasta on kysymys. Eräistä asioista ei voida puhua: (1) subjektista itsestään. 'Subjekti ei kuulu maailmaan, on maailman raja'. (2) maailman kokonaisuudessaan mystinen tarkoitus. 
Kieli ilmiömaailman kuvausvälineenä. 

  • Analyyttiset lauseet eivät sano mitään maailmasta.
  • Synteettiset lauseet riippuvat todistusaineistosta. 
  • Metafysiikka ja teleologia ovat vailla merkitystä. 
A J Ayer (1910-1989): Filosofia ei voi kuvata todellisuuden luonnetta, se ei pysty tarjoamaan metafysiikkaa. Joudutaan turvautumaan aistihavaintoihin. Filosofia ei pysty antamaan mitään uutta tietoa, mutta sillä on yksi tärkeä tehtävä: analyysi ja selvennys. 

Ayerin verifiointiperiaate:

  1. Väite on verifioitavissa vain jos sen totuusarvo voidaan kokemuksella todeta (vahva muoto).
  2. Väite on verifioitavissa, jos kokemus voi osoittaa sen todennäköiseksi tai jos jonkinlainen kokemus on merkityksellinen sen totuusarvon määrittämiseksi tai falsifioimiseksi (heikko muoto). 
Metafysiikka on vailla merkitystä, koska se ei pysty verifioimaan tai falsifioimaan. 
Esimerkki vahvasta muodosta
Viereisessä huoneessa on kolme henkilöä. - Nähdään, kun mennään katsomaan.

 
Esimerkki heikosta muodosta 
Maailmankaikkeudessa on planeettoja, joilla on elämää. - Jos olisi mahdollista tutkia ...


Loogisessa positivismissa kaksi pääongelmaa:

  1. Kuinka tiedän, että se mitä ajattelen ja se mitä näen, on todella olemassa. Voimme kaikki olla väärässä.
  2. Kuinka verifiointi tapahtuu? - Synteettinen - Analyyttinen. 


Looginen positivismi - empirismin erityisen väkevä muoto.
Nykyään filosofia tunnustaa kielen luonteen joustavammaksi kuin mitä Ayer loogisessa positivismissaan.
 

Kieli ja havainto 

Totuus määritelmän mukaan, kokemuksen mukaan.
  • Kokemus voidaan tulkita monella tavalla.
  • Yleismerkityksellisten sanojen käyttö erikoistapauksissa. 
  • Kuvitelkaamme tilannetta ilman yleismerkityksellisiä sanoja: Miten kuvailla puuta ilman sanaa 'puu'? Entä 'vihreä', 'suuri', 'paksu', jne. Kielen oppiminen merkitsee yleisten termien oppimista ja niiden käyttöä erityisasioden kuvailemisessa.
  • Viittaavatko nämä yleistermit esineisiin tai asoihin, jotka todella ovat olemassa vai ovatko ne pelkkiä nimiä? Onko hyvyys olemassa vai onko se vain nimi eräille asioille, joista pidän? (Vrt Platon / Aristoteles ja realismi / nominalismi) 
  • Kielen kuva-funktio loogisessa positivismissa.
  • Kuinka pitkälle voimme luottaa havaintoon? 
  • Onko havainto sama kuin aistihavainto? 

Kysymys on tulkinnasta 

Kahdet kasvot vai maljakko? 
Empiiristen menetelmien ongelma:
  • Jos kaikki kokemus sisältää kokemuksen ikään kuin 
  • Ja jos kaksi henkilöä voi kokea saman havainnon eri tavoin 
  • Kuinka voidaan päättää kumpi on oikeassa tai verifioida heidän todistustensa oikeellisuus?

Tieto ja kieli 

Filosofia ruuansulatauspillerinä, systeemin puhdistajana. Auttaa muita kielen epäselvyyksien selvittämisessä. 
Viime vuosisadan alussa loogisen positivismin edustajat väittivät: Lauseen merkitys on sen verifioinnissa. Metafysiikka pois muodista, etiikka ilmaisi vain preferenssejä. 

Myöhemmin 1950-luvulle tultaessa näkemys kielestä laajeni. Wittgenstein laajensi näkemystään ja myönsi kielellä olevan erilaisia funktioita, joista ilmiöiden kuvaus on vain yksi. Nyt myös arvojen ja tunteiden ilmaisu, määräysten antaminen, kielipelit...
Kieli ei ole yksinkertainen ja läpinäkyvä asia.

Lingvistinen filosofia 

G E Moore (1873-1958), J L Austin (1911-1960) tutkivat tavallista sanankäyttöä. Lingvistinen filosofia valta-asemassa 1940- ja -50 luvuilla.
Eri asia kuin kielen filosofia, kysymys siitä, miten kieli kehittyy. 

Muodollinen logiikka 

Deduktiivinen logiikka: argumentti on pätevä, jos tehtävä johtopäätös ei voi olla väärä, kun olettamukset ovat oikeita. Argumentti, jonka olettamukset ovat tosia ja logiikka on pätevä, on terve.

Logiikalla on pitkä historia. Platonin dialogeissa Sokrates: Jos B seuraa A:sta ja B on selvästi väärin, täytyy myös A olla väärin. 

Aristoteles logiikan päävaikuttaja 2000 vuoden ajan. Syllogismit: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. Sokrates on ihminen. Siis Sokrates on kuolevainen. Sama voidaan todeta: Kaikki A:t ovat B, C on A, siis C on B. Syllogismeista päästään päättelyyn, siihen mitä pätevästi seuraa jostakin.

Eräät logiikan periaatteet ovat aivan ilmeisiä, ja samalla olennaisen tärkeitä argumentoinnin selvennyksessä. Ockhamin William (1285-1349), Aristoteleen seuraaja: käsitteitä ei pidä monentaa turhaan, on pyrittävä yksinkertaisuuteen. Ockhamin partaveitsi.
 

Logiikan avulla yleiset väärinkäsitykset saadaan päivänvaloon.
Ei ehkä ole olemassa todisteita siitä, ettei joku tehnyt tiettyä rikosta, mutta sitä ei voida käyttää todistuksena siitä, että hän teki rikoksen. (Argumentum ad ignoratiam)


Logiikka voi käydä hyvin monimutkaiseksi. Gottlob Frege (1848-1925): 'ja', 'tai', 'ei', 'jos...niin', 'jos ja vain jos'.
 

Matematiikka 

Matemaatikot harrastavat logiikkaa. Perusmatematiikka. Russell: Principia Mathematica 1910-1913. Maailman ymmärtäminen matematiikan avulla. Jäljet johtavat Platoniin. Aristoteles: matemaattiset käsitteet ovat abstraktioita ja yleistyksiä, perustuvat kokemuksiin. 
 

Epäloogisuuden puolustus 

Meidän on oltava valmiit tutkimaan tapausta, jossa lause kommentoi jotakin, joka Aristoteleen syllogismin termein on epäloogista.
Looginen argumentti ei ole ainoa mielekkään lauseen muoto.

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän (automaattinen rivinsiirto ei toimi).

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20010420 (20010420) o o AJK kotisivu o AjkFilo