|
Ketonen toteaa varsinaisen totuuden: "Usein tosin käy niin, että uudistukset
korvautuvat keskustelulla uudistuksista. Todellisuus, josta keskustellaan jää
toissijaiseksi." Tämähän on ongelma; keskustellaan vaikkapa hyvässä
yhteisymmärryksessä, mutta toimeksi pistäminen jää tekemättä. Hyvätkin
asiat hautautuvat historiaan "asioiden hautausmaahan". Olisiko toteutuksen
esteenä esim. se, että ei huomata, että päämäärään voi pyrkiä vähitellenkin,
askel askeleelta? Jo suuntakin on tärkeä. No, itse asiassa Ketonen kyllä
tietää tähänkin vastauksen - pitää asettaa itsensä alttiiksi ja tehdä
muutoksia. Jättämällä muutosten teon muille, se on vastuun pakoilua tai
vetäytymistä sääntöjen taakse - siten välttyy nolaamasta itseään. Kirjan
lopussa on hyvä esimerkki vastuun ottamisesta (Snellman). Vastuu on
oleellinen osa ihmisenä olemista. Jokainen aikuinen on osaltaan vastuussa
jälkipolville tekemisistään tai tekemättä jättämisestään.
|