20170218-Kuluntuomaa


Vuottenpaljois olles hilal
kivuist tunnelmat ne pilal
tuikkailee ja viiltelee
hengenpuolta hiiltelee.
Ehtinyt on jokapuolle
nauttimisis menty suolle
oispa keho kunnossa
avaruutta tunnossa.

Heikko kun ol alunperin
tylstyneen jo lapsest, kerin
puiseks ukoks sättivät
kuormanlisää mättivät.
Opettaja ensin lauko
ratkeaman rajat auko
tietänyt ei vastuusta
kivein kelkkaan lastuista.

Nyt on tuvas töpöttelyy
haitoistansa höpöttelyy
enempään ei eväitä
joita tiedoks leväitä.
Nurinperää joka suunnal
eduksensa ettei muunnal
porukoista perässä
sanoisk, kesäterässä.

Rämpimisen tunne suuri
korottunut ennest muuri
yli ettei näkymät
aatteleppa terve tät.
Paiste lisäis jaksamista
kupoolissa raksamista
yhteisyyteen yrittäin
eikä menoon syrittäin.

Invalidiks itsens mieltää
jaksamiset jonos kieltää
lonkanveto parasta
siin ei sisult varasta.
Uhkaisia uuden yrtöt
yllättäen siinä syrtöt
jäbä tiedä jääntösi
plaraa uudest hääntösi. 

Pentti Pohjola 20180702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu