20161015-Tokemia


Välil tuntuu loppuu usko
tilal että astuu fusko
jaksamatta joutua
kohtaamatta noutua.
Iloisuuteen tulis päätyy
reklementit siten säätyy
ettei laidat lähellä
umpikuja nähellä.

Heikentyy kun haennoissa
orpon olles kotikoissa
mielenvire tärkeä
siältäen järkeä.
Uhmaisuut ei synnytettäis
kölinalta kynnytettäis
valommasta varaust
älyperää taraust.

Monet jäävät pelkiks haaveiks
tunnonreunaan jopa raaveiks
yltänyt ei ylemmäs
saamisia sylemmäs.
Jääntii jälkeen joutumista
ikietääl noutumista
usko kun ei riittänyt
piuhoi toisiins liittänyt.

Perustat jos lähteis horjuu
myöhäistä on silloin korjuu
nurin menee näytökset
kuoppakohtain täytökset.
Esimmälle puhtain keinoin
valaisujen vahvoin meinoin
nurkumatta johdasta
rivisolon kohdasta.

Luopumatta periaatteest
sisäisestä oikeinsaatteest
onnempaa on tarjonta
hyötyisien harjonta.
Voi kyl vaivat vanakoituu
ärseet kivut hanakoituu
että sietoo rutistaa
näkemystä kutistaa.

Pentti Pohjola 20180702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu