20161015-Kivunkiroja


Mielisihän tääl viel olla
eikä pelkkä pyöree nolla
kimpussa vaan kipuja
toivottomaan lipuja.
Paheneviks haitat huomaa
ajattein kun noita puomaa
synkempää viel saannissa
harmiksemme jaannissa.

Tuntemukset terään herää
vivahteita vaivoist kerää
edessäkö pahempaa
sietoisesti ahempaa.
Kulkis vaikka hammastpurren
antumii ei silti surren
hauskempiikin haetteit
umpisista paetteit.

Nykytilaan monet vaiheet
ohessansa siinä kaiheet
rikot pilaa nivelis
vaikka unhoil hivelis.
Kotona kun joten pärjäis
haittainalla vaikka ärjäis
tupasessaan tunkeillen
etsimielel hunkeillen.

Ukkona ei kaikki kohdal
paljotvuodet vaivoinjohdal
elosolon anteja
risaisena kanteja.
Selitellen sotkumia
kulussansa notkumia
vahvuuteen ei viisaile
rinnanröyhöön piisaile.

Yli jos käy elonaallot
hupenevat hyötyhaallot
polul poikin putoust
lisääntyvää hutoust.
Ihminen on rajallinen
kaarevasti ajallinen
elonillan lähellä
rapistumaa nähellä.

Pentti Pohjola 20180702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu