Ukkona kun päivii vietän mieluustihan tätä tietän seljälläänkin ollessa hidust hommat hollessa. Voimat täysin kadonneina rempseydet padonneina äijäpahan änkkänä tumpeloisen känkkänä. Noita tuntoi tukoksissa ilonvalon hukoksissa aiempiaan muistellen liepeist huolii puistellen. Aiheet iloon vähentyneet harmaansävyt nähentyneet jaksamatta joutua ulapoille soutua. Paljon pitäis piristyä vetoliinan kiristyä summia et suontuisi vaistonviemän juontuisi. Raskasta on vähän mennä bumerangist ettei lennä uutta tuuttiin tarvisi keroksii et varvisi. Mitatonta menonlaatuu lisävuosis kimppuunsaatuu hoida niil nyt haennat jänikseen ei paennat. Yksilönä ilman apui väkistehän haannois hapuu pettymällä pyrinnöis taaemmalle tyrinnöis. Kiva antais kiihtyvyyttä löytämällä viihtyvyyttä näkyville kaivaisi tilaa tuolle raivaisi. On vaan tätä avutonta kukkulalle kavutonta sen jos sivuun siirtäisi vähemmin ehk liirtäisi.
Pentti Pohjola 20180702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu