20160523-Kajoonkarkua

 

Mitä onkaan omavastuu
riittäneekö hiestäkastuu
vaiko muita mainintoi
älyperii painintoi.
Totutut on tukeetuovii
noitten avul uusiin luovii
ylläty ei anneista
painavistkaan kanneista.

Läheisille soisi onnen
eteenpääsyyn vahvan ponnen
surua ei kellekään
oletteisiin näihin jään.
Hyvä sana lämpii mieltä
vaivattomast tullen sieltä
kateut ei hetkekskään
kiitoratan tämän nään.

Virheisist kun kokoonpantu
sattuvinta nurkan antu
lapsest joh min laittunut
törmäilyistä vaittunut.
Ärsynkipeit kehossamme
jarrutteena tehossamme
paljot vuodet rankoneet
sivuun linjalt vankoneet.

Ilmansyytä äkäilyä
tukkoisistaan häkäilyä
onnemmista erotti
kamuisuudest verotti.
Ukkopahan nyt on meno
liikkupuolest lähes teno
paisuneilla koivilla
oo nyt minkään hoivilla.

Yrittää silt jotain pitää
haivenistaan vaikka itää
riiminraakin rustata
noloo mieltä lustata.
Enempään ei riitä eväät
vähistäsi pakost leväät
puser alta purkua
nollaamassa surkua.

Pentti Pohjola 20160731 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu