Perjantai ja kolmastoista hitsiäkös sanoist noista nätti päivä paisteineen kesänooton maisteineen. Vahinko et kunnolt rujo eväillänsä miten hujo iänpaljo naattinut saatavans jo taattinut. Elinkaari pahast notkol haittumista sätinmotkol kipuinkanssa kaverit onnisteista haverit. Mieli vielä joten taipuu jäljellä et onnenkaipuu ukon mikä ohitti itsens kelvoil kohitti. Näillä närkeil päiväst toiseen väkiväännöin taipu moiseen alemmille oksille sieltä sitten hoksille. Taaperreltu tännesaakka lisäytynyt vuosis taakka mit nyt mukan hinattu priiman sivus vinattu. Kärkkäänä viel kieleltämme sokkeloiselt mieleltämme umpisiinkin joutuen perumahan noutuen. Oppimatta vahingoista ei pääs irti ahingoista rutistuttu sivummal yksinäisest hivummal. Unhoonnuttu kaikin puolin persasalle ottain tuolin jopa reporankana vateriseen vankana. Sullouduttu tyhjänviereen ymmärtäen siinä hiereen tässä tarve pysyä neuvojakin kysyä.
Pentti Pohjola 20160731 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu