20160508-Kuormankantoa

 

Läheistä ei koskaan mulla
kämppäkamuks että tulla
orpopojan polulla
karikkeitten kolulla.
Eipä viennit laatuisesti
ilon onnen taatuisesti
paljon jäänyt puuttumaan
karikoille juuttumaan.

Tykättynä olis toista
aurinko ei siten loista
rivis taakse tyrkkiä
onneks ei silt nyrkkiä.
Haluuminen taltutettu
evähänä vähän pettu
mitä nälkääns nakersi
eteentullein takersi.

Priimat jäivät löytymättä
sitenkin et persaillättä
tolloiseksi tuomittu
halpahössöön puomittu.
Itsemoite ei vie kymppiin
kaikki alkaa vuosis tymppiin
vikajalal ponnistus
josta uupui onnistus.

Hengis joten näinkin säilyy
mielikuvis kivoi päilyy
entisiä etsien
läpi tunnonmetsien.
Virheisest siis vippauduttu
könölleenkin usein kuttu
nokan tuossa tuhisten
simppelyydest puhisten.

Lapsena ol liikaa esteit
surujenkin suurten kesteit
rahanpuute taakkana
ostoslähdöt raakkana.
Ellei tuolleen, olis auto
köyhänähän tuota hauto
rattia kun pyörittäis
baanal luullust hyörittäis.

Pentti Pohjola 20160731 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu