20160412-Pulmainpurkua

 

Tapojeni olen orja
eikä suju enää korja
jäykkää kun on mielessä
hommat totust pielessä.
Lirkuttelu jäänyt tyystin
harrasteissa innoin jyystin
omaa musaa esille
päästen noitten pesille.

Ihmisenä olen jäykkä
arkikieles asuu näykkä
takariviin tungettu
leikinpäiten hungettu.
Oppimatta älyisesti
ympärilleen pälyisesti
kamuja ei kertynyt
innonmpihin vertynyt.

Uutta hamuu yhä evääks
riiminpätkäin pramillevääks
vormuu tuossa vaihtamat
puisuuttakaan kaihtamat.
Aika tullut tuekseni
henkiseksi puekseni
troppei toki tarvitaan
millä kipui harvitaan.

Yhteisyyden tunne heikko
orpopoikan asuu leikko
hevosnaamaans näyttämät
pelokkeena käyttämät.
Kuntopuol siis alavirees
saantamukset tuosta kirees
toheloijaks tuomittu
syystä vähään puomittu.

Räpellellään ratoksemme
sättimyksilt katoksemme
tähtäilyä tarkemmist
funtsipuolel harkemmist.
Päästy monest veräjästä
iloitakin pitäis tästä
annon ovet raollaan
lusikalla jaollaan.

Pentti Pohjola 20160731 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu