Kertonut oon vähistäni suppeasta nähistäni älä syyttä suivaannu viivan alast nuivaannu. Pettymiä tullut usein homma niinkuin mennyt kusein lehdel jäänyt soittamaan tantalustaan voittamaan. Myrskyjä siis ollut matkas itsetunto jossain hatkas alta kölin uitettu toivomilta suitettu. Vähyydesthän kaikki johtuu syyttäsuotta mieli rohtuu kädentaidot puuttuivat ootot estoin juuttuivat. Näillä vähil näpellelty taaemmalla käpellelty rippehistä seuloen sekalaisist neuloen. Uus viel aamu tarjonnoissa jässätessä syntykoissa edistymät topissa mielentaivun opissa. Että myöskin tullut hyvää tarvimatta pokkuut syvää kymppiinkin ehk osuttu yleisest kyl hosuttu. Järkiperään ei oo kanttii laatupuolen saattoi hanttiin taasko moka yllätti onnemmilta pyllätti. Tietoisena estymistään sormii tarvii ristiinpistää valintojen vaikeista iloonpyryn aikeista. Usko kun on liian heikko täydest aina poiesleikko ruotel linjaan laittumat käsil syystä haittumat.
Pentti Pohjola 20160429 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu