20160318-Virattomana

 

Kun ei mikään enää suju
päättyneenä kaikki huju
istualleen lätsähtää
vaikka tunniks tuohon jää.
Uskottava, voimat hukas
taka-alal kaikes pukas
auttamisten varassa
haannot joten karassa.

Tällaiseks ei ainkaan mielis
ihan hitukin jo pielis
meikä sivuun sysätty
vähimmästkin nysätty.
Paljot vuodet tähän johti
eripäin vaik kuinka pohti
nyt on niukast nautintaa
onneks apui vielä saa.

Rajautuu kun pysyvästi
useis kohdis kysyvästi
saako yhä toivoa
ettei ainaist voivoa.
Mielenrauhaa hakiessa
nöyrän arkeens vakiessa
aamuun onneks herätty
kehon esteet perätty.

Nivelvaivoi, turvotusta
ympär kehon survotusta
lähdeppä tuos laittoihin
vetoomatta haittoihin.
Ei, on nykyy kaiken summa
oottotausta pahast tumma
valompaan jos virittyis
ällipuol ees kirittyis.

Vatvomalla tarpeettomii
löytää laarist karpeettomii
silputtua saantia
hanttisista jaantia.
Olemiseen ennakointii
stabiloittais kummast vointii
aukeis salvat saanneille
puolehemme jaanneille.

Pentti Pohjola 20160429 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu