20160316-Lapkailua

 

Kun on tullut turtaikään
hotsita ei silloin mikään
vaikka kuinka olettais
entisjälkii polettais.
Minullako yksin tätä
ärseät ei rauhaanjätä
jaloilleen kun yrittää
puolitiehen usein jää.

Aiemmin ol sentään voimii
leipänseteen pit kun toimii
nyt on raukka raihnainen
tahtomiini kyyhää en.
Ylösnousu haitantunut
reippaast täysin vaitantunut
seljällänsä rojona
turpokoivet ojona.

Lepo on siis ainoo keino
johon yltää nykymeino
unohtaa saa hajansa
vikautuneen majansa.
Ikävuodet painaa reppuu
penkist ettei ylös peppuu
funtsailla saa suuntia
hyödymmiksi muuntia.

Elänyt ei ohjeinmukaan
tuskin moni toinen kukaan
unta vaikka vireistä
irtoa ei kireistä.
Sotatila niinkuin mieles
ärräpäitten tulva kieles
noita tarvii vähentää
järkisemmin nähentää.

Väsynyt kun ennen yrttöö
anheeton se aihii syrttöö
pöngät useil ovilla
sielu syystä kovilla.
Toimia ei topateltu
linjemmalle hopateltu
ukko älä ääntele
ruotelias kääntele.

Pentti Pohjola 20160429 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu