20160312-Valompaan

 

Ylimmäistä tarvii kiittää
syystä sormet yhteenliittää
että elää täällä saa
jäämät iäks verhontaa.
Kukin toimii tavallansa
annetulla havallansa
pelkistäen paikkansa
hollinnuksen haikkansa.

Luulematta mistään liikaa
rehellisin silmin tsiikaa
kaihtamalla paheita
uhkaavia aheita.
Osaamatont surematta
hampait yhteen purematta
valoo jostain kajastaa
annanteit ei tyhjä jaa.

Ihmisyyttä hukkaamatta
purtta kivil pukkaamatta
säästyneekin haitoilta
vikapinoon laitoilta.
Hyväksyen omat puutteet
nuokin saivarteiset juutteet
moitteina mit kuulla saa
jäämät jumitustens taa.

Esimerkiks kelpaamatta
auttain toisii jelpaamatta
orpoukon oloa
myönnäntä ehk noloa.
Puuttuu sorjii sanoi suusta
tunne kuin ois puonnu puusta
äimänkäeks ruveten
sujuvuuden huveten.

Unissaan voi onnistua
joutuvasti ponnistua
mit ei arken ensinkään
nöyränä mä myönnän tään.
Hitautta haennoissa
käpystellen syntykoissa
luulemil siis lähtemät
otantoja tähtemät.

Pentti Pohjola 20160429 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu