Omaa syytä moni haitta väärään pinoon niinkun laitta ilman suunnan saantia miinuksilta jaantia. Ei se ole toistensyytä sielunreunas jos on kyytä haittaatuovaa hukkaavaa alemmalle pukkaavaa. Joillakin on vahva kantti yltämättä tuohon hantti ulommas jos jättynyt sekundoihin mättynyt. Alkoi ajas eristyä paikkakohtaans teristyä keinoja ei käytössä punavärii näytössä. Toimeluus ois yksi keino millä viihtyis fölis meino estoistansa vapaana iloakin tapaana. Saanninusko jos ois vahva pysyis näpeis menonkahva lipsui ettei peläten ukset tuolta teläten. Vanhana ja vajaisena ällipuoli hajaisena pettymien pelossa jääntyneenä elossa. Niukilla kun mennä koitti enemmälti suutasoitti tarkottamat toimivii hengenreunaa voimivii. Pelkuruutta myöntämättä siitä tietoo hyötämättä upoksissa onnelta kehittävält ponnelta. Harmaammissa huhuilua yksinäänkin puhuilua kukaan ettei vaivaannu ongelmiimme kaivaannu.
Pentti Pohjola 20160429 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu