20160110-Rauentumaa

 

Stoppia jo elo tarjoo
enemmästi juurkin varjoo
konstitonta käppäilyy
hanurin väh näppäilyy.
Riesoja ol polunvarres
tunnepuoli niinkuin karres
eikä ihmet antia
fölihinsä kantia.

Yksinään saa asustella
saunassakin pasustella
näkemättä yhtäkään
lokerooni tähän jään.
Kun ei ollut mihkään miestä
orpuuden sen annist hiessä
aatospuolla penkoa
siljaa kierteil jenkoa.

Ohjaus ois avittanut
antoköyhää ravittanut
mistäs moista saannissa
erehteitä jaannissa.
Uutta toki aina mielii
hituset jo sekin kielii
pulinat vaik päättyneet
korvikkeilla säättyneet.

Opintie ei vienyt peril
useet tärkeet jäivät keril
äly kun ol puutteinen
lillukoihin juutteinen.
Pärstäkään ei parast sorttii
tarjosi vaan hanttikorttii
jälkijunaan joutua
helpehistä noutua.

Yhtäsorttii toki roimast
estymättä vähäst voimast
ikää täs on riittänyt
TaivaanIsää kiittänyt.
Monis tullut mokattua
hölösuisest hokattua
nolous kun nakersi
leikkimieleen takersi.

Pentti Pohjola 20160429 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu