20160103-Kaarennotkoa

 

Kynään jälleen tässä tartun
värssytteitä esilvartun
joutomiehen jorinaa
pohjatonta porinaa.
Ihos tuntuu keljut oireet
niinkuin kutitusten koireet
ärräpäit ehk luettaa
syntisemmäks puettaa.

Entisestään haitat muistaa
kapiseen kun kehonsuistaa
olonrauha risaantuu
luistamukset visaantuu.
Nyt jo riittäis tulleet turheet
päivittäisii lähes purheet
ilman kyynelvesiä
sielunrauha kesiä.

Vaivoitta jos voisi olla
keikuttuis ei keljuis jolla
nivelis nyt aristaa
yrtönvähän karistaa.
Uppeluksiin tuskin joutuu
haittoihinsa vaikka noutuu
raihnaistaa vaan runkoa
nollaamalla hunkoa.

Mitatonta toljoilua
jonninjoudos holjoilua
koivilleen kun pitäisi
toimentarvet itäisi.
Ukkoikään kuleksittu
ovii eessä suleksittu
vajautta valinnois
rimojensa alinnois.

Peleist parit päätyi kylään
siltikään ei soitto hylään
keveämmät tähteenä
inspiksien lähteenä.
Aiemmissa muistois marhaa
niitä halul yhä tarhaa
uudemmathan vähissä
tuostkin hiipuu nähissä.

Pentti Pohjola 20160429 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu