Pyhäinpäivä harmaa täällä sadetta ei silti näällä vainajia muistetaan läheisestä surun jaan. Häl jok nukkui Tammikuussa etevä ol mones muussa äärehens kun asettui kultaviljaa lähes pui. Loistaa valot kirkkopuistois tuollakulku haikeis muistois edesmennyt aatellen rauhaisaansa saatellen. Yhteisii ol visioita ilman mitään hasioita kavereina kuljettiin uides rannal puljettiin. Työ vei miehen etäämmälle omistusta riitti tälle nyt vaan muistot tallella jotk ei unhoon kallella. Aikaa kulle annettuna yhteisvoimin kannettuna maalinsuuntaan menossa keveessä ja tenossa. Omakohta kyselyittää useet vaivat nyselyittää liikkupuoli lamassa pysyvässä jamassa. Uskotteleen pyrki toista ei vaan antii tapaa moista nuutuminen vieraana arjen, pyhän, hieraana. Jättäis edes ärräinkäytön sadattelust, stopinnäytön moiseen ettei tarttuisi harkintaista varttuisi. Taakkaa karttuu epäkelvost ulkopuolta älynvelvost eheytyis jos tavoilta valaistuis kait havoilta.
Pentti Pohjola 20160131 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu