20151024-Tukontorjua

 

Esteitähän usein esil
puljaillessa aatosesil
riimittämään ryhtyjä
loppusoinnuist nyhtyjä.
Joku luulee, kyl se sujuu
pännä paperilla hujuu
tosi toppaa luuloja
huhuisia kuuloja.

Vähineenkin olla ääres
sekundaa et toimenhääres
priimempaan jos pyritään
monta haittaa syritään.
Ratkaisija näissä äly
eikä riitä, tuonnepäly
tarvii hihat kääriä
väistellessä vääriä.

Unohtaen uskonpuutteen
äkkää stabiilisen muutteen
sille polul pyrkien
kantoi kaskest tyrkien.
Iloa on mones muodos
kivikovan läpisuodos
järkisest ei antuisi
yleishyödyks kantuisi.

Tallustellaan lähtöviival
nostatusta riittäin hiival
hengeneinest tarjolla
pelkoa ei varjolla.
Yhdistetään opittua
vahingoskin kopittua
simpukois jos helmiä
tienoillansa telmiä.

Ukkovanhaks vajautunut
jäännösvuosil ajautunut
mik nyt mieltä kutittaa
vastinetta menneist saa.
Vaskoolvasuun verrattavaa
huljutellen kerrattavaa
soranseast hippuja
ilon esil vippuja.

Pentti Pohjola 20160131 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu