20151016-Hitaanhunkua

 

Vinkuraan vaik äijää vetää
pännästä ei ukko etää
riimin kun sen rustailee
hetken haanto lustailee.
Enempään ei piisaa eväät
mitä leivällesi leväät
arki tulee tupahan
estymättä lupahan.

Ukkorähjäks runnittuna
nenänpäässä enää puna
lähtemisist kaikottu
tuvannurkkaan paikottu.
Sikspä etsii jotain huvii
isonnel vaik valokuvii
netis hetket hukkaillen
mielisesti nukkaillen.

Ysiyksi vuottenmäärä
topattunut tuossa häärä
velttous on vallannut
saannin sipsiin tallannut.
Kiva että näinkin hyvin
olennassa viihtyy syvin
tyhkääkin tok tarjolla
vakipaikka varjolla.

Menot syövät pienet tulot
siispä kapee eessä ulot
tupasessa tuhritaan
yksii samoi suhritaan.
Annettuna tämä tueks
vähän kuni hengenpueks
turhemmilta säästyisi
loko'olol päästyisi.

Ikäveikkoi tapaamatta
kättä käteen lapaamatta
orvommas siis osassa
vähän hilkkui posassa.
Eros oltu järsimistä
habitteitten närsimistä
minää toki moitittu
porukoist kun loitittu.


Pentti Pohjola 20160131 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu