20151013-Avittuneena

 

Kiitteleiksen päivistäni
ilommist ja näivistäni
tuntee et on elossa
syntienskin pelossa.
Moniaita väärintoimii
omatunto tuosta roimii
lopettuis ees sadatteet
ärräpäitten jadatteet.

Puhdistuissa haitoistansa
laukeheisi moni ansa
virittyisi tyynemmin
edeltkäsin syynemmin.
Huolimaton mones mieles
karkeutta liikaa kieles
nuijuututtu väänteissä
sallittomis jäänteissä.

Ympärillä kaunis luonto
mik ois paremp esiltuonto
hopeenläikkyy vedessä
päivittäisest edessä.
Unhommassa vaikka elää
rinnanreunas kivaa helää
pystymättä parempaan
kaipausta varempaan.

Elämä on annettua
osaks toisten kannettua
reppuaan voi hiukentaa
ärheet ettei aina jaa.
Lahjahan on meille suuri
jokaiselle passelkuuri
turhaa muual kurkkia
jost ei saisi urkkia.

Väkistehän vähennytään
takaseinää lähennytään
riittäis sisuu suostua
hyödyntäen juostua.
Ilman apuu kuinka pärjäis
synkil väreil luullust värjäis
ovii jäisi akukomat
niskassansa taukomat.

Pentti Pohjola 20160131 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu