20151010-Solmeilua

 

Yhä tarve vähän toimii
nupistansa riimei poimii
se on helppoo viihtyä
ajatteissaan kiihtyä.
Ukkona on rajaisesti
päiset määrät vajaisesti
estymyksii tarjolla
rassoot leikinvarjolla.

Töinen kyky kadonneena
seinäinsisäl padonneena
henkisyydel aukkoja
ih kuin hapenhaukkoja.
Lipsuminen laittuu todeks
mieliseksi nollapodeks
notkost ylös pyrintää
ettei tuleen makaan jää.

Mennyttä ei korjaella
paikkaellen sorjaella
vastuunkanto vajaasta
löperöisest hajaasta.
Omuus tärkee tuenanto
kaskessahan jarrun kanto
ylpeillä ei asioil
joista osa hasioil.

Raihnaiseksi vuosis muuttuu
puhtia siis pyryist puuttuu
kipu kapuu niveliin
useet ovet pysyy kiin.
Eristytään jokasuhtees
henkisesti ollen nuhtees
paikallensa juuttua
syystä itseensuuttua.

Kaipaustkin koettuna
tuo ei kaada, hoettuna
suruutuovan taakkana
ulospäisen raakkana.
Peräsin väh purres vinos
lylypöllei niinkuin pinos
noista saantuu juttua
linjaisuuteen ruttua.

Pentti Pohjola 20160131 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu