Merkkailua tässä jatkan ihan nollast ottain hatkan vaativiin ei ylety priima koskaan sylety. Näine vähin täs on menty raihnaus mis pelkäst enty joutoukkon jäppäillään tuvan palkeil käppäillään. Ulommas ei vähää valuu ainhan siihen silti haluu kivulloisuus jarruttaa särynsorttei karruttaa. Paljot vuodet painonansa tuosta syntyi lähtöön ansa eikä tuot voi ohittaa kymppiin nuolta kohittaa, Siltikään ei toivotonta hengenpuol on voivotonta ajatuksin askartaa täyttävyyttä tyhjään saa. Ympäristöst riippuvaisii lähelt kun ei löydy naisii orvon tietä tallataan sinkun osaa mallataan. Nolo luonne estää hyvän sumeuttain sihtoos jyvän maalinkeskus häpertyy tieto rullal käpertyy. Eihän onneks aina tätä valittelut syrjäänjätä leikinpäiten piirtelen ulospäin täs ärsee en. Haittoja vaan vaikee mieltää itseltänsä inhon kieltää vaihtuvia tuntoja ärseimmillään runtoja. Kulkemista uutta kohti jäniksenkin jotain tohti esil nykii asiat laadummat ja hasiat.
Pentti Pohjola 20160131 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu