20150504-Haentoja

 

Kirjoittelen huvikseni
olemista kuvikseni
tietämättä enemmäst
sujuvammin menemmäst.
Yritellään kokajan
hoksaamalla osoonrajan
jost ei yli harpata
järjemmästi skarpata.

Luullahan voi mitä hyväns
unohtaen tähtyy jyväns
muka jutuist tietäen
erehteenskin sietäen.
Hyvää toki tarkoitamme
väsyt liepeist karkoitamme
kunnes luukkui suljetaan
yksil sijoil nuljetaan.

Tarvis nähdä metsä puilta
ivanhymy irti suilta
nöyremmyyteen pyrkien
edest roinaa tyrkien.
Aloitettuu jatkamalla
vaik sit vähän vatkamalla
suunnanlinjaa hakien
jonka joustoks vakien.

Perehtymist tuumimalla
ikeensä ei luullust alla
rimaa vaikka hipoisi
ylipyrkyyn vipoisi.
Monenmoista mietittävää
älynohjaks tietittävää
lähtöi uusiin avaten
ounasteist jo havaten.

Raukkana ois eessä rajat
niinkuin laputsilmil ajat
viivyteltäis vähemmin
taulus kymppi nähemmin.
Ällämölöst kipuumalla
olons ojast vipuumalla
löytyy maistuu menolle
pitkäänenää tenolle.




Pentti Pohjola 20150702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu