20150204-Poistumia

 

Elämäs on nousui, laskui
joistakin en peräst kaskui
ihmisiltä ilkkumist
ähäkutin vilkkumist.
Lankesitpä moiseen lankaan
tuulten kääntyis vastahankaan
missä veri punnitaan
henkisesti runnitaan.

Yliluulol kuvitellen
edeltä jo huvitellen
pläsiin märäl rätillä
torjuttuna nätiltä.
Sähän oot kun käppäilijä
vääräin sointuin näppäilijä
mallitonta marhantaa
onnen jäädes jouston taa.

Itseäinkin mitattelen
kuprujani kitattelen
tolkunkans jos toimisi
rättiväsyst voimisi.
Tosi vaik ois tukahteista
estämättä pukahteista
kirjaimia jonottuu
lärpättäen honottuu.

Kohta veli kätkyy multiin
surunlaaksoon ylläin tultiin
lahjakkaana elää sai
vastuksii myös runsaast kai.
Nuorna tunsi esteisyyttä
hakiessaan kesteisyyttä
tyttö sanoi hälle ei
syövereihin surun vei.

Ol silt voimii yritellä
koukutteitaan syritellä
hyvää tuki rinnalla
täyttymyksen hinnalla.
Etsijääkin miehest löytyi
soitantoon ja sanoin töytyi
rikastaen arkea
olematta karkea.

Pentti Pohjola 20150702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu