20150125-Todentarjoa

 

Outoa kun kuolo kulkee
läheiseltä silmät sulkee
yksi veljist nukussa
iänpyssöö tukussa.
Viel ei ole mullan'alla
parin viikon päästä malla
siunauksen saaneena
kaikkens täällä jaaneena.

Hoiti hommans tunnontarkast
piti kiinni tiukast markast
euroja mit nykyään
ylösmerkkaan avun tään.
Jokahinen vuorollansa
poitumisen suorollansa
ilman kipuu toivoisi
naftisti et voivoisi.

Rintamaan näin tulee aukkoi
mielialois hengenhaukkoi
suur kun luuta lakasee
ajankans vast vakasee.
Älyllistä suremista
eikä hampaan'puremista
tarvis vihdoin oppia
muistot tautiin troppia.

Harkitseva kel on mieli
väistyvää on tieltä pieli
yhteisyyteen nojaten
kohdaltansa lopu ken.
Tuskailuun jos taipumusta
lovehensa vaipumista
järjemmyys siin horjuva
suotamusta torjuva.

Mennyt tok ei enää palaa
uskoa silt uuteen valaa
nautittukin näkymist
onnempien täkymist.
Antais tyyty lisää voimaa
virheisisthän tunto soimaa
kuvitet voi kerryttää
yhä uudest verryttää.

Pentti Pohjola 20150702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu