Kömpelyys vaan iäs lisii nyt jo ollaan keskel pisii tipahduksest änkkänä ylöspääsyst vänkkänä. Monenlaista tointa tarvii havaintoja joita varvii aikaa moiseen hukkaantuu ärsymykseen pukkautuu. Nivelet kun ennest arat siitä juontuu monet harat käsivoimat tiessänsä punkailusta hiessänsä. Tarvis taljat nostoavuks ruuvattuna pystyynkavuks narusta kun nyhtäisi itset ylös yhtäisi. Lipsahtais jos pakkasella kännyn taskust nakkasella pimeällä polennois konstimpaa kun kotikois. Joitain kertoi tenkapoota ulkoapuun siin ei luota jollain konstil kavuta pelasreitti havuta. Olen köntti sekä höntti järjenpaikal lyijymöntti että latjal rojahtaa ihantyhjään nojahtaa. Mit sit voisi tuolle tuhol apuja ei ainkaan uhol Maassa mönkein nöyränä totuntulot töyränä. Sadattelee avutontaan reititettä havutontaan lattial kun lätsähtää siihen tilaan tunniks jää. Kuvittelis vaikka mitä toteuta eihän sitä fysiikka kun nollassa mystisyyttä pollassa.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu