20141113-Tippu, sitten maassa

 

Kömpelyys vaan iäs lisii
nyt jo ollaan keskel pisii
tipahduksest änkkänä
ylöspääsyst vänkkänä.
Monenlaista tointa tarvii
havaintoja joita varvii
aikaa moiseen hukkaantuu
ärsymykseen pukkautuu.

Nivelet kun ennest arat
siitä juontuu monet harat
käsivoimat tiessänsä
punkailusta hiessänsä.
Tarvis taljat nostoavuks
ruuvattuna pystyynkavuks
narusta kun nyhtäisi
itset ylös yhtäisi.

Lipsahtais jos pakkasella
kännyn taskust nakkasella
pimeällä polennois
konstimpaa kun kotikois.
Joitain kertoi tenkapoota
ulkoapuun siin ei luota
jollain konstil kavuta
pelasreitti havuta.

Olen köntti sekä höntti
järjenpaikal lyijymöntti
että latjal rojahtaa
ihantyhjään nojahtaa.
Mit sit voisi tuolle tuhol
apuja ei ainkaan uhol
Maassa mönkein nöyränä
totuntulot töyränä.


Sadattelee avutontaan
reititettä havutontaan
lattial kun lätsähtää
siihen tilaan tunniks jää.
Kuvittelis vaikka mitä
toteuta eihän sitä
fysiikka kun nollassa
mystisyyttä pollassa. 

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu