Harminpaikka tyhjänpelko silloin pitää ottaa selko mikä menos kingertää uudenootto lingertää. Osaamaton äkkii ojas tyhjänturvaan jos siin nojas innommasti marhata ajatteita tarhata. Rajat toki estää löytöö vääräänsuuntaan keljust töytöö ärräpäinkin äännellä kivilt ruorii käännellä. Linjaisesta ulompana haantoharmaas kulompana peritteleen pyrintää estein eestä syrintää. Niukemmistkin nautiskella lämpimänä mielenhella karkuansa rajottaa sisuu sekaan majottaa. Erehtymist oppimalla rutinoituu reissus talla silmissä vaik häpertäis omiinjalkoin noinkaan jäis. Tarjomia rajaisesti varttupuolkin hajaisesti unohdellen uusia maustais mikä muusia. Ikuisesti venttaamalla jyrkkeneiksee lisää kalla pesti käsist livennyt auvonanti hivennyt. Kasojansa tarvii penkoo sileekskuluu uudest jenkoo ajanhammas nakertaa riippan liepees takertaa. Mölöintä ois mukautua virranvientyyn sukautua kun ei kukaan kuuntele neuvoillamme suuntele.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu