20141008-Kulunkuvia

 

Haikeiltahan tuntuu jutut
kivistää kun vanhat rutut
intomielet ilmenteet
roskiinjoudut filmenteet.
Luuli että tästä lähtee
tavoitellaan taivaalt tähtee
sitten totuus paljastu
murhe aisoin valjastu.

Eihän mulle metkaa suotu
kärsijäksi kun on luotu
näverteistä nauttijaks
itsee ojast auttijaks.
Muhkuja on monii tullut
törmäilyt ne ihan hullut
äkist jälleen pihalla
pinta kananlihalla.

Olo koostuu kommelteista
väärin heiluttanut peistä
edut jäivät tulemat
sukset iloon kulemat.
Ylen harmaist haentoja
rutisteista paentoja
värssytteitä väännellen
noita kivii käännellen.

Umpijouto hetkes toppais
siitä narust jos sit koppais
aatospuolla toimia
kutimille loimia.
Riippumalla risoissansa
pyyhällystä kisoissansa
valon jossain välähtäin
tuonne nopeest. älähtäin.

kaikkii meit ei kannatella
namusia annatella
ärheempääkin äkkiä
liikkumisel häkkiä.
Sopeutua on siis pakko
auttaisi ei edes lakko
taaemmalta tihruaa
hopeelusil kun ei saa.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu