Tuuria ei kaikil meillä homppaillessa elonteillä kituvampaa kulkua parhaimmista sulkua. Monet vietää kotoisiksi itseltä täs puuttuu niksi maalis kymppi hukassa lähes pisi sukassa. Yritystä ei sais jättää sekuleihin äkist lättää ynnämuitten joukkohon piilonpuolen loukkohon. Venyvyyttä siedonpuolla itseäsi innoin huolla näet valon syttyvän arjenharmaan myttyvän. Uljasta ei aina meno kimpus usein nimelt teno älä hitsis yritä mielihalus syritä. Noinkin käynyt iänpitkin katkeruuden kalkist litkin halvaannuttaa haentaa suosii taaksepaentaa. Kunnollisuus haennassa sille linjal laittaa passa läheisien avulla vuorellensa kavulla. Haaveisestkin haettava rutitönkköö paettava ettei sielus sotkeennu partaan taakse potkeennu. Odotteluu opetellen hätiköintii lopetellen aatos ehtii mukana tunneherkkyys sukana. Paljot jääneet paikkoihinsa kuvitteluin haikkoihinsa tuosta saattaa ahdistuu hutoist lisäks sitten muu.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu