20140704-Tahdontalloa

 

Arka aina jääkin toiseks
paariahan niinkuin loiseks
ykskään meist ei piittaisi
kysyessä viittaisi.
Luonnollista laittamista
osal että taittamista
vaivoinemme valumme
tukettaen halumme.

Kakkosluokan kulkijoita
onnelt ovet sulkijoita
pilvin pimein matkassa
ikävuotten jatkassa.
Katse joil ei ole kohti
uupuvana pettää tohti
nurkassansa nuukkimas
hitusiaan kuukkimas.

Eikä meil oo vaatimia
linjaisempaan laatimia
tyytyminen tukkeisiin
ruttuneihin kukkeisiin.
Selitellä silti mieli
ahdistaa kun olos pieli
pumppu rinnas muksuttaa
uuden aamun aina saa.

Maisemia ihailemme
joskus kun täs pihailemme
ikkunastkin tsiikataan
antia tään sorjan maan.
Liikkukyky rajautunut
naakeltaipu vajautunut
kivut tulleet tuskimaan
persamuksil puskimaan.

Onnihan et vielä elos
vihervätä ukon kelos
haaveitakin haetaan
umpiarkee paetaan.
Tietämättä enemmistä
sujummista menemmistä
ynnäystä yritteil
jaksamiseen pyritteil.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu