20140623-Kestonkatoa

 

Syylliseksi heikko haantuu
ihmisenä vuosis taantuu
asial ei mitään voi
reppuseemme painoo toi.
Oispa ollut reippaamp mieli
etääntynyt fölist pieli
älynkanssa kaverit
teoit jääneet haverit.

Miten oisi puhdas tunto
kehnoimmil jop rapakunto
useestpaikast tukistaa
eikä keinoi kukistaa.
Nuorena ol rivakampaa
jokamieles hivakampaa
tyhjäns että ohitti
kympiin taulus kohitti.

Perhettä ei löytyneenä
vastuisempaan töytyneenä
rähjäherkkyys rajotti
haaveet hetkes hajotti.
Ukkona näin kankamannist
matkainpäässä etunannist
odotellaan huomista
kiiteskellen tuomista.

Vuosia nyt vino pino
iloksi viel jatkuu hino
ylös punkast pakerret
totuttuihin takerret.
Rajoi tuovaa estonjakoo
raiteilt'tipust kipin pakoo
nauruakin naamalla
hymyy pärstäl saamalla.

Joskus umpisolmus toiveet
nollattuina kaikki hoiveet
peruntoja pyytäen
liiasti jos hyytäen.
Aika antaa, sekä ottaa
eten häntä joka kottaa
taivuttava tulleisiin
lutumpiinkin pulleisiin.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu