20140603-Heilahteita

 

Aistit kun on olemassa
tietentahtoin niist ei hassa
melu korvii pilailee
huonoo kuuloon hilailee.
Se jok menee, pysyy poissa
leikkipuhet tää ei noissa
moottorsahan kiljanta
kuulopuolen hiljanta.

Näkö tarvii silmälasit
terävyydest ilman hasit
varjeltuisi vaivoista
ärhämistä aivoissa.
Runttamieltä rajoittaen
malttii menoon majoittaen
kympinkin voi kynnystää
eikä ole satuu tää.

Haluumalla hyvityttyy
rauha rinnas syvityttyy
lahja myöskin torjuval
kuilunreunal horjuval.
Oppimista, koppimista
juttuin talteen soppimista
älyänsä käyttäen
poteroita täyttäen.

Pitäis uskoo valosteita
edesauttaa alosteita
jäljemmälle jättymäst
huoltapitäin aina täst.
Itsel tässä ohjii laadin
kumoomat et keikkukaadin
velttomuksiin vierintä
tuhkassansa kierintä.

Loppulaskuu miettimättä
silläsilmäl tiettimättä
nöyryydest saa etua
rauhoittamal retua.
Uskomalla unelmiinsa
sukeltaen punelmiinsa
kukkatarhaans kulkua
avain ilol sulkua.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu