20140429-Takertumia

 

Yksinollen hölmöö kiihtyy
pakko näis on orpon viihtyy
muutosta ei tiedossa
vieterinä siedossa.
Omaa syytä tämä tila
geeneistä kait löytyy pila
ettei palat paikoilleen
huppu silmil vähän meen.

Ruutista ei ollut koskaan
täysin tollookaan sit joskaan
mielel leikkii menossa
kuk nyt sitä tenossa.
Soittaminen toki auttoi
pienil hilkuil lompsaa tauttoi
hallit ettei pisineet
ärsymystä lisineet.

Unkeellista vähän olo
telakkana kotikolo
vieraan ovee avaamat
luoksetuloo havaamat.
Totuttu on toki tähän
että anti onnest vähän
jäljempänä lullittu
itselähdöis mullittu.

Näinkin ollut uudennälkää
väistähikseen edes pälkää
riimitteitä rustattu
arkaa mieltä lustattu.
Kulennas ei turhii mutkii
epäoleen suomii kutkii
jotka mieltä ärsyttäis
tunnepuolta tärsyttäis.

Ohitettu sitten näitä
yliherkän lähtöpäitä
ukoksi kun ehtinyt
takavas se lehtinyt.
Päiväst toiseen hivututaan
rutiinilla vivututaan
Ylhä tietää maalimme
sitä syömmes vaalimme.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu