20140423-Tulontukkoa

 

Nuorentumaa turha varttuu
vuodet kun ne paljoikskarttuu
jäsenet vaan jäykistyy
mielenkantti näykistyy.
Tasapainon vähetessä
fölissä on siitä kässä
rojahdukset vaarantaa
kieli poskes olla saa.

Maassaolo koettuna
varo tätä, hoettuna
ylemmäs kun yrittää
esteit monii syrittää.
Olenta on kaavoittunut
ajanpitkin raavoittunut
mestariks ei ehtinyt
nupis tarpeeks lehtinyt.

Harrasteisiin hukututtu
siljennyt tuos moni ruttu
kynään kun on tarttunut
uuttenlöytöö varttunut.
Ihmissuhteet, niit ei tule
parisena huomiin kule
änkeänä äksynä
takataavuus läksynä.

Kuvitteilta puuttui siivet
joka lisäs ehdinviivet
tarttuja ei löytynyt
älyperäst töytynyt.
Luoksetuloin syntymättä
haavein näteiks ryntymättä
puristeit jäi purkamat
montun täytti turkamat.

Rajujakin yritteitä
pinnemmalle pyritteitä
jotka vuosis sulivat
arkianneiks tulivat.
Samoi yhä vietämykset
kapoisina tietämykset
näillä pakko pärjätä
eikä ainkaan ärjätä.



Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu